Todellisuus on vain psilosybiinin puutteesta johtuva illuusio

Nyt, on pienen sekoamisen ja epileptisen kohtauksen aika. Menkää ja rientäkää siis tänne. Kipin kapin nyt.
Tämä saattaa aiheuttaa pysyviä vaurioita mielenterveydelle, mutta ottaen huomioon meidän ja alamaistemme yleisen mielentilan, sellaista vaaraa tuskin on. Mehän olemme kaikki muutenkin enemmän tai vähemmän SEKAISIN. Hiäjhähähä..ghough..hkhäihähähehe.. 

Kätyri, eli mää, en ole täällä paljoa kirjoitellut viimeaikoina. Mahdatte olla pettyneitä. Mwhahaha. Nytkin saitte kuulla minusta tällaisessa epämääräisessä viestissä ja epäilemättä ajattelette että olen seonnut viimein lopullisesti. Mutterit löysällä ja niin pois päin. Eikä minulla oikeastaan ole edes kunnon asiaa, kunhan vain tässä pesteröin teitä alamaisia. Mwhahaha. 

Mutta, olen ollut vain kiireinen. Täällä Tuomionvuorella on paljon hommaa, nääs. Pahan valtakuntakin on aika iso paikka. Kuljeskelin tuolla rajoilla vähäsen eräänä harvinaisen evilinä yönä, ja kuulin huhuja mielenkiintoisesta epidemiasta joka uhkaa meitä, jotka fanitamme. Siellä nääs suunnitellaan, että kaikenmaailman fanitettavien/kuolattavien/ihkutettavien/jne. hahmojen vaatteet vaihdettaisiin haalareihin. Sellaisiin rumiin koko kropan peittäviin vaatekappaleisiin siis. Ja mitä tästä seuraa? No tietenkin se, että fanitytöiltä katoaa silmänruoka! Ja sehän tarkoittaa, että me kuihdumme, näännymme ja kuolemme ennen pitkää. Ei hyvä. Ei lainkaan. Kätyri doesn't approve. 

Onneksi siis olin kiireinen ja keksin erään salaisen avustajani kanssa vastalääkkeen. Tämä tietenkin tehoaa vain yhä eläviin. Mutta... parannus fanityttöjen heikentyneeseen tilaan ovat kuvat! Eikä aivan mitkä kuvat tahansa, vaan lääkkeeksi käyvät ainoastaan kuvat, joissa fanitettavat/kuolattavat/ihkutettavat/jne. hahmot näyttävät mahd. paljon paljasta pintaa *hehehe*. Siispä sairaalassa makaaville potilaille näytetään tällaisia kuvia, kunnes he ovat parantuneet. Tietenkin on nyt vain huolehdittava tarpeellisesta nesteen saannista, sillä aina on vaarana, että potilas tappaa itsensä kuolaamalla itsensä kuivaksi.
Ja mitä tästä kaikesta lopulta seuraa? No tietenkin se, että kaikki fanitettavat hahmomme kulkevat tuon jälkeen alasti, ja pahat kukkahattutädit sun muut vanhat ja siveelliset olennot pistetään kauas pois, sinne mistä ei löydy edes haalareita. 

Mahdatte olla nyt hämmentyneitä, peloissanne ja vaikka mitä. Minä, Kätyri, kuitenkin lohdutan teitä ja kerron salaisuuden. Kaikki on vain harhaa. Älkää siis surko. Ettehän te edes tiedä varmasti että olette siellä, tai että minä olen täällä jossain, tai että tämä kirjoitus, jonka juuri kuvittelitte lukeneenne, on edes olemassa. Kaikkihan voi olla vain pikkuruisten aivojenne tuottamaa illuusiota. Miettikääs sitä. Ehkä ette ole sitä mitä kuvittelette olevanne. Saatatte näyttää ihmisiltä, alieneilta tai joiltain muilta otuksilta, mutta sekin voi olla vain harhaa. Todellisuutta ei ole, teitä ei ole, elätte ikuisesti sienihuuruissa. Ja nyt minä kerroin teille tämän kaiken, ettekä te usko minua. Te ette usko, että tämä kaikki on vain harhaa, eikö niin? Siispä, herätkää alamaiseni, herätkää unestanne. Nähkää suuri illuusio, nimeltään todellisuus. Siellä on Pahan valtakunta, siellä olemme minä ja Lordi Paha ja monta muuta valaistunutta.

Ätäkkejä ja parituksia

Siinä me nyt olemme posettamassa sotisovissamme. Saimme mukaan myös vähän apuvoimia, niin laaja on Pahan verkkomme! No joo. Hyökkäys ei sujunut huolellisesta suunnittelusta huolimatta aivan suunnitelmien mukaan. Ensinnäkin, Hyvän joukkolaiset olivat niin hyvin naamioituneita ettemme erottaneet heitä laisinkaan joukosta. Minulla on kyllä vahva epäilys, että se Myyrä ja se Aleister Crowley -paitaan sonnustautunut hyyppä olivat Hyvän joukoissa. En kuitenkaan uskaltanut tehdä mitään hätiköityä. Emme siis päässeet testaamaan kauan kestäneen treenimme tuloksia.

Tulin reissulla hukanneeksi myös 140 oiroa. Tämä ei nyt ole mikään leikin paikka. Siitä en tiedä, paljonko Commander Pink, VVV ja Kätyri tulivat hukanneeksi. Hirveää. Pitäisi pitää varoista parempaa huolta. No, onneksi kaikki menee Pahan Valtakunnan piikkiin.

Ei hyökkäyksemme kuitenkaan aivan hedelmätön ollut, sillä saimme ryöstettyä Hyvän joukoilta useita Salaisia Kääröjä, joissa on heidän juoniaan ja kaavojaan. Tällä reissulla sitten varamme hukkuivatkin.

Paluumatka oli ankea. Tunsimme itsemme kerta kaikkiaan hyödyttömiksi. Niinpä keskustelimme jostain aivan yhtä hyödyttömästä. Siis juoruilimme. Commander Pink kertoi Siwan ja Valintatalon viimein löytäneen toisensa, mikä on tietysti riemastuttava uutinen, vaikka itse olisin Valintatalolle morsioksi suositellut pikemminkin Citymarkettia. No, toivottakaamme heille onnellista tulevaisuutta yhdessä.

Ja loppuun on tietysti laitettava random lainaus, jolla ei ole mitään tekemistä minkään järkevän tai tässä merkinnässä esiintyneen kanssa. Niinhän ne bloggaajat tekevät, eikö niin?

A damsel with a dulcimer
In a vision once I saw:
It was an Abyssinian maid,
And on her dulcimer she played,
Singing of Mount Abora.
Could I revive within me
Her symphony and song,
To such a deep delight 'twould win me
That with music loud and long
I would build that dome in air,
That sunny dome! those caves of ice!
And all who heard should see them there,
And all should cry, Beware! Beware!
His flashing eyes, his floating hair!
Weave a circle around him thrice,
And close your eyes with holy dread,
For he on honey-dew hath fed
And drunk the milk of Paradise.

Vähän respektii herra Coleridgelle. Harva pystyy kirjoittamaan aineissa yhtä eeppisiä houreita!

Puu tapahtuu!

Valmistelut ovat alkaneet. Huomenna hyökkäämme. Helsingin kirjamessuille. Auta armias niitä raukkoja jotka sinne samaan aikaan eksyvät.

Aamupäivän treenasin kahdestaan harjoittelukumppanini Parsifalin kanssa. Hän nyt oli ihan helppo vastus, vaikka parin kolmen tunnin harjoitteluajan jälkeen alkoivat päässäni mennä eri kielet aivan sekaisin. Tämä treeni ei kuitenkaan rakkaalle diktaattorillemme riittänyt, sillä menin myöhemmin illalla Kätyrin kanssa vieläkin rankempiin treeneihin.

Menimme nääs harjoittelemaan jousiammuntaa, mikä ei koskaan oikein ole ollut minun lajini. Jotenkin se aiempi treenini oli varmaan vaikuttanut minuun jotenkin, sillä feilejä ehti kerääntyä muutama kasallinen. Ei se kätyrikään kyllä puolestaan loistanut, uskokaa pois. Eräs tietty puupätkä meitä erityisesti kiusasi, tuo kurja raukka. Näin syntyi Glehom Glim(pses) -tehotiimin uusi virallinen sotahuuto: "Wood Happens!!!"

Tämä harjoittelumetodi sai pääni niin pyörälle, että ihan alkoivat viikonpäivät mennä Lordi Pahan päässä sekaisin! Kaikkea sitä tapahtuukin.

Täten käsken: Jousiammuntasalille oitis oikeat maalit paperisten sijaan! Meirei da!!

Joo. Huomenna hyökkäykseen! Ja muistakaa varoa Sienilamppuja, älkää koskaan langetko niihin. Ne ovat pahasta ja vaaraksi terveydelle. Jos joku teille koskaan sellaista tarjoaa, ilmoittakaa oitis minulle. (Ei sillä että minä niitä itse käyttäisin tai mitään...)

Hovivalokuvaajani ist bäck!!

Juhlikaa nyt tätä ilon päivää, alamaiseni! Hän on palannut, oltuaan useita viikkoja Hyvän joukkojen vankina. Hän kai sitten itse keksi jonkin keinon paeta, sillä minä en tehnyt elettäkään hänen pelastamisensa eteen! Mahtavaa! Kaikki taputtakaa hovivalokuvaajalleni Urxibumille! (Taputusta ja yli-innostuneita hurraa-huutoja)

Laitoin Urxibumin heti töihin kun huomasin hänen palanneen. Ihan ensiksi hän meni VVV:n kanssa posettamaan johonkin VVV:n esiin loihtimaan ulottuvuuteen. Kuvaan pääsivät mukaan myös VVV:n vaarallisimmat aseet; legendaarinen psykedelialaukku, jonka voimaa yksikään peloittava saarnaaja ei voi vastustaa, sekä PALJON kynsiviiloja. VVV suorastaan rakastaa kynsiviiloja. Myös itse Ötys kurkkaa VVV:n päästä. Velhomme on kuvassa sonnustautunut parhaimpiinsa, eli superstyleen kaapuun ja erittäin hienostuneeseen pipoon. Pankaa myös merkille hänen hurmaava hymynsä, joka siis EI ole sairaus.

Tämän jälkeen koetimme parhaamme mukaan suututtaa Kätyriä. Kokeilimme kaikkea. Muutamia julmimpia haukkumasanoja, tökkimistä, Kätyrin käsien heiluttelua... Mikään näistä ei tehonnut. Kunnes arvoisa Commander Pink kehitti julman idean. Hänen onnistui haukkua samanaikaisesti(älkää kysykö miten! Se oli luonnotonta!) Oscar Wildeä, Itachia, Byakuyaa, Sephirothia jne. jne. kaikkia Kätyrin fanittamia rasvalettejä ynnä muita. Siitäpä se sitten vasta suuttuikin - ja muuntautui Michael Jackson -formiinsa! Saimme järjestettyä oikein tyylikkään kuvaussession myös Kätyrille Kätyrin ikiomassa bilemestassa nimeltä Dying Bobo, jossa DJ Bobo oli jo täydessä vauhdissa. Korvissamme soivat DJ:n stylet huudahdukset, kuten "Are you ready to die???!!!" jne. ottaessamme kuvia.

Kuvausten jälkeen menimme muutamalle tuopilliselle paikalliseen merirosvojen suosimaan räkälään, jota myös nimellä Merellinen Mursu kutsutaan.

Soundtrack of Lord Evil's Life

Lordi Paha sai syväksi järkytyksekseen internetin välityksellä haasteen! Mikäli Lordi Pahan elämä olisi elokuva, millainen mahtaisi olla soundtrack? Voi kauhia sentäs.

Kaikille lienee juoni tuttu. Soittimisesta musaa shufflelle vaan ja antaa tulla!
Elikkäs...

Opening credits:
Apocalyptica "Hall of the Mountain King"

First day at school:
Trigun Opening

Breaking up:
Hideki "Goodbye Aliens"

Prom:
Nine Inch Nails "Somewhat Damaged"

Sex scene:
Buck-Tick "Zangai"

Life's ok:
Meshuggah "Bleed"

Mental:
Black Rebel Motorcycle Club "Spread Your Love"

Flashback:
Steven Wilson "Get All That You Deserve"

Getting back together:
Yasushi Ishii "Dive into the 9"

Wedding scene:
Opeth "Closure"

Birth of child:
The Gazette "Toguro"

Falling in love:
Pure Reason Revolution "Deus Ex Machina"

Final battle:
Nine Inch Nails "Closer"

Death scene:
Porcupine Tree "Is This Trip Really Necessary?"

End credits:
Schwein "You're My Disease"

... Aivan kamalaa. Mikäli joku vielä kehtaa tehdä tällaista Lordi Pahalle, tulee tuo olio kokemaan kaamean kohtalon! Taidan tästä mennä takaisin palelemaan täysin lämmityksen hylkäämään saliini...

Mystiska väsen lurar i mörkret

Näin on asian laita, juu. Ne väijyvät makuuhuoneeni oven takana öisin valmiina hyökkäykseen aamun sarastaessa. Heti kun ne kuulevat minun ryömivän pedissäni, tekevät ne kaamean ätäkin. Voi minua raukkaa. Olen tainnut valittaa tästä teille ennenkin, alamaiseni, mutta henkivartijasysteemini ei oikein pelaa. No, herätessäni sänkyni pohjalta aamutuimaan säntäsi kimppuuni yllättäen kolme kaameaa, ulkomuodoltaan tunnistamatonta petoeläintä. Ne purivat minua nenästä, tuosta kauniista ulokkeesta, ja tunkivat kylmät, kosteat kuononsa korviini. Vaikka kuinka kiljuin, ei kukaan tullut paikalle. Pelkäsin pahinta. Olivatko kaikki muutkin saaneet kokea tämän kaamean käsittelyn, johon tämä minun lyhyt mutta loistelias elämäni tulisi päättymään? Koetin epätoivoisesti tavoitella jotain kätevää esinettä itsepuolustukseen yöpöydältäni, mutta ainoa mihin hapuileva käteni törmäsi oli ylikäytetty mp3-soittimeni. Julmaa. Lopulta käteni tarttui kiinni viimeöiseen puoliksi juotuun teemukiini, jonka sisällön heitin pikaisesti mönstereiden päälle. Ja niin ne sulivat. Jos jotain olen eläessäni oppinut niin sen, että kukaan muu ei siedä minun litkujani. Nyt sekin tuli todistetuksi.

Näin selvisin tuosta kamppailusta elämän ja kuoleman välillä. Löysin vain yhden alamaiseni palatsista, ja hänkin mokoma oli nukkumassa. Muut olivat menneet ulos ihailemaan uutta lintulautaa. On näistä alamaisista sitten paljon iloa, juu.

Olen saanut... tarjouksen. Suurelta muinaiselta. Minulla on mahdollisuus mennä elämään erakkoelämää kaukaisten vuorten erakkoluoliin. En ole vielä päättänyt mitä tehdä. Saisin ainakin olla rauhassa minua jatkuvasti piinaavilta assasinointiyrityksiltä ja epäpäteviltä alamaisilta. Mutta... asiassa on muutamia muttia. Ensinnäkin, olen laiska. Toiseksi... jotain. Riittääkö pimeyden ruhtinaan rohkeus tähän? Saamme nähdä.

Olin tuossa muutama päivä sitten tarkastuskierroksella asevarastossa, kun yllättäen törmäsin vanhaan tuttuuni, Vampyyrikultakalaan! Muistatteko, se kaamea majavainvainoaja. No, tällä kertaa kohtaamisemme oli hieman rauhanomaisempi. Hän jopa kutsui minut aterioimaan heimonsa luo, josta kieltäydyin vähemmän kohteliaasti, sanoen syyksi sen, ettei Kätyri voisi syödä heidän ruokiaan, sillä hänhän on nyt oxgryta-ruokavaliolla. Niinpä erosimme.

Muuten olen vain yrittänyt toteuttaa suunnitelmiani. Olen onnistunut ratkaisemaan muutamia muinaisia loitsukäsikirjoituksia, muun muassa erään joka kertoo eräästä viholliskansastamme. Näin lopuksi voisin vaikka heittää pätkän tuon kyseisen viholliskansamme kansallislaulusta, jonka laulaminen tosin on teiltä alamaisilta täysin kielletty. Krhm. No niin. Tästä se nyt lähtee.

"Oli keltillä kylän suurin kypärä... Eläköön keltit!"

Räkä on ilmaista

Näin on asian laita, uskokaa tai älkää. En tiedä minkälaisissa karmivissa valtioissa te ihmiset siellä oikein asutte, mutta meiltä ainakin saa räkää ilmaiseksi. Mikäli ovat räkävarastonne hupenemassa, suosittelen virkistävää maisemanvaihdosta tänne Tuomiovuorelle. Meillä on räkää ja kaikkea muuta kivaa vaikka kaikille jakaa! Ryhtykää oitis alamaisiksini! Valitettavasti pähkinöitä meiltä ei enää saa, sillä VVV ja muut velhoni totesivat niiden kulkevan käsi kädessä kuoleman ja kaaoksen kanssa. Kookospähkinöistä ei tosin ole pulaa. Niitä meillä kasvaa jokaisena vuodenaikana.

Tänään todistimme hovini kanssa varsin epicciä battlea. Joleus Caesar nääs kohtasi arkkivihollisensa, legendaarisen Pauli the Puhtaan. Nämä kaksi pahinta kilpailijaa kohtasivat toisensa yllättävää kyllä minun kuninkaallisen evilissä siivouskomerossani. Olimme muistaakseni juonittelemassa varusteluja Sisilian hyökkäystä varten, kun alkoi ukkostaa siivouskomeron suunnalta. Töpsötin paikalle uusilla silkkitossuillani ja pääsin todistamaan yhtä tämän vuosituhannen eeppisimmistä taisteluista. Pauli vs. Joleus. Puhdas vs. Likainen. Huimaa. Joleus koetti parhaansa mukaan liata, kun taas legendaarinen Pauli koetti käyttää viattomuuttaan paikan puhdistamiseen. Kumman luulette voittaneen?

Loppujen lopuksi vei kaikki likainen, perverssi ja saastainen voiton puhtaasta ja viattomasta. Julmaa. Mutta näin se maailma toimii. Kun kerran jonkun paikan siivoaa, ei se kauaa puhtaana pysy. Minä jos kuka tämän tiedän, ottaen huomioon millaisessa seurassa minä elän(Kätyri ja VVV - hävetkää!). No niin. Taistelu oli ohi, ja lähetimme Pauli the Puhtaan paketissa takaisin Hyvän joukoille.

Jännittävä päiväni ei vielä loppunut tähän. Jatkoimme tapauksen jälkeen juonitteluja. Itse asiassa siitä ei tullut paljoa mitään. Tunnelma oli jotakuinkin levoton ja kaikki jotakuinkin sekaisin (en tiedä mitä se kokki meni siihen teehen sekoittamaan!). Yllättäen pari kutsuvierastani herättivät huomioni. Heillä oli kourissaan kummalliset laitteet, joilla he näyttivät vakoilevan minua ja Commander Pinkkiä (joka oli tupsahtanut mukaan kuultuaan bileääniä). En voinut tehdä asialle mitään, olisin muuten aiheuttanut hirveän älämölön ja skandaalin. Siinä nuo olennot sitten tarkkailivat meitä laitteillaan. Olin lievästi sanottuna ahdistunut. Kukaan ei näyttänyt huomaavan mitään. Onneksi nuo henkilöt sitten huomasivat minun tuijottavan heitä uhkaavasti. Niinpä he oma-aloitteisesti tunkivat laitteensa jonnekin minne ei auringonvalo paista. Ikäänkuin se nyt minun valtakunnassani paistaisi ollenkaan. Muah! No joo... ollos kirottu, nykyaikainen tekniikka.

Kun bileet siitä vaan paranivat, päädyin lopulta väistelemään ilman halki lennähteleviä hedelmiä ja leivoksia. Väistelin niitä varsin "coolisti", erästä henkilöä lainatakseni. Riehunnan yllyttyä siirryin yksityistiloihini jatkamaan siitä mihin jäimme. Eli juonittelemaan... Teimme suuren päätöksen uusimmasta hyökkäyksemme kohteesta.

Kyse on tietenkin Messukeskuksesta, joka toimii yhtenä Hyvän joukkojen kokoontumispaikoista. Siellä nähdään sitten hyökkäyksen merkeissä kuun 30. päivä, alamaiseni!

Söpö ja pelottava susisyklinki/Dodosorsa laskeutuu Pietariin!

Sain unessa viestin... Siinä käskettiin minun nimetä tämä merkintä Söpöksi ja pelottavaksi susisyklinkiksi. Unessa minulle kerrottiin VVV:n kuuluvan muinaiseen Charlesien velhoheimoon. Unessa minulle kerrottiin minun saavuttavan voiton dodosorsan/ankan merkin alla. Niinpä hyökätessämme n. yhden kuunkierron jälkeen Sisilian Hyvän joukkojen tukikohtaan liehuvat lippumme dodoankan merkissä. Pian tulee dodoankkamme myös laskeutumaan Pietariin! Se tulee olemaan oikea jättipommi! Unessa näin myös sorretun kansakunnan (huom! Ei tällä kertaa minun sortamani!) ottavan hädissään yhteyttä dodoankkaan itsenäisyyttä hakien.

Unet sikseen. Herättyäni keskellä yötä hiivin ulos parvekkeelle tähyilemään tähtitaivaalle. Ja kas kummaa - bongasin upouuden aiemmin huomaamattoman tähtikuvion! Ilmoitin asiasta heti velhoilleni, jotka totesivat löytöni tosiaankin uudeksi. Annoin siis tähdistölle tietysti sen kaikista stereotyyppisimmän nimen, ensimmäisen mikä nyt tähtiä ajatellessa tulee mieleen - Kisamen kalsarit. Tiedän kyllä, ei kovin omaperäistä, onhan meillä jo, mitä näitä kaikkia tähdistöjä nyt on, Itachin bokserit, Deidaran mamikset... No, onhan joistain perinteistä pidettävä kiinni.

Tämä saattaa tulla hieman yllätyksenä, mutta Joleus Caesar julisti itsensä tänään Pähkinöiden jumalaksi. Itse en tiedä kuinka luotettavaa kyseinen informaatio sitten on. Mehän palvomme maassani nääs ankkaa. Ehkä on inkvisition aika astua kehiin... Ankka on ikuinen!

Kätyri on ottanut itseään niskasta kiinni ja ryhtynyt eräälle julkimoiden kovasti suosimalle dieetille, jota kutsutaan oxgryta-ruokavalioksi. Kuten trendidieetin nimi jo sanookin, dieetti koostuu vain jo kertaalleen syödystä ravinnosta(=yrjöstä. Siis ei siitä henkilöstä). Tiedän. Ällöttävää.

Sain unessani vielä erään viestin. Minun käskettiin kirjoittaa jotain... hyvin... traumaattista. Vain yksi sana riittää. Gaesatae. Milloin tulen tätä käskyä toteuttamaan on yhä Tuomiovuoren savujen ja höyryjen pimennossa. Saanhan viivytellä niin paljon kun lystään! Olenhan tämän paikan kingi, saakeli!

Suuri systeemi sekoaa

Sain tänään todistaa hyvin ainutlaatuista ilmiötä. Suuri systeemi näes aloitti päivänsä Pahan valtakunnassa hyvin mielenkiintoisella tavalla. Aluksi hän jakeli elämänviisauksiaan mitä avokätisimmin. Saimme mm. kuulla että Salkkarit ovat eeppinen sarja ja eeppisyys tiivistää ihmiskunnan peruskysymyksiä. Ihan kuin tämä itsessään ei olisi ollut tarpeeksi shokeeraavaa ja hirvittävää, Suuri systeemi aloitti villin steppaamisen sandaaleissaan. Kuului vain läpsytystä, kunnes hän alkoi soittamaan ilmakitaraansa ja laulamaan hyvin hämärää laulua. Tätä jatkui tovin verran, kunnes Suuri systeemi viimein lopetti ja kysyi: "Luuletteks te et mä joku pervo oon?"
Ja vain hivenen tämän jälkeen hän otti silmätikukseen erään epäonnisen uhrin, kiusasi häntä hieman ja sanoi: "Onneks teillä on hyvä piilomerkitysten taju. Lupaavaa..."
Sen jälkeen hänen sekavat ajatuksensa siirtyivät kaijuttimiin ja musiikin palvontaan. Suuri systeemi selitti meille aivan estaasissa vinyylilevyjen ja kunnon kajareiden hienouksia ja innostui jopa demostroimaan meille hänen pyhän kappaleensa, jonka nimeä tai esittäjää en juuri nyt muista, kitarariffejä.
Todella hämmentävää.

Commander Pink on jälleen osoittanut suurta luottamusta taitoihini. Hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen, kun hän erehtyi luulemaan että minä, Kätyri, olisin saanut vain puolitoista pistettä eräästä testistä. Masentavaa. Suorastaan pöyristyttävää, kuinka vähän minuun luotettaan Pahan valtakunnan ulkopuolella. Ja vielä Commander Pink... hän hän ei olisi mitenkään päässyt noinkaan ylös ilman minua.

Ja nyt, jotta en vain unohda, ILOUUTINEN!!! Lordi Paha on saanut tilattua itselleen sekä minulle kauan odotetun Glimpin. Tämä novellikokoelma tulee varmaankin olemaan yksi pyhistä kirjoistamme. Yksi niistä, jotka pitävät sisällään suuria syntejä tässä ahdasmielisten olentojen kansoittamassa yhteiskunnassa. Iloitkaa siis tekin. Tämä on suuri päivä. Vielä kun tuo kallisarvoinen kirjatoimitus kerkeäisi tulla tänne Tuomionvuorelle ennen kuin minä ja Lordi Paha häivymme evilille valloitusmatkallemme Sisiliaan.

Give me scissors and I'll laugh!

Because that's what really happens!! Some innocent little creatures had to witness this horrible sight today... Poor little bastards.

Joo. Melkoisen kaaoottinen päivä, sanoisinko. Ensinnäkin, Kätyri oli hyvin julmalla tuulella eikä ruokkinut Joleus Caesaria. Minun olisi pitänyt ilmoittaa tästä eläinsuojeluviranomaisille, ainoa ongelma on vain se, että Kätyri ON eläinsuojeluviranomaiset. No, luonto kosti tämän kätyrille onneksi itse. Kätyrin antigravitaationappula nimittäin meni jostain kumman syystä on-asentoon ja niinpä Kätyri lähti taivaalle liitelemään. Siellä hän lienee varmaan vieläkin. Taidanpa olla nimeni veroinen ja antaa hänen olla siellä vielä hetken.

Tällä välin tapahtui kaikkea jännää VVV:n ja Commander Pinkin tahoilla. Commander Pink se posetti posettamasta päästyään, mikä luultavasti merkitsee sitä että hän haluaa mennä jonnekin. Hän suuntasi vähemmän jalon katseensa kauas horisonttiin, asetti jalkojaan hienovaraisesti ja - posetti. Vaikka itse muuta väittääkin. VVV on ollut myös hyvin aktiivinen olento. Ensinnäkin se yritti kaupata Hetalia-hahmoja pimeästi (vain 10 perunaa!) Kätyrille, joka ei itse ollut asiasta kovin innoissaan (hän oli tuolloin nääs noin kolmen metrin korkeudessa ilmassa). Yllättäen VVV:n päästä kurkkasi kummallinen olento, Ötys. Se on pieni ja vihreä torahampainen jäniskummajainen, joka pääsee VVV:n päästä ulos aina välillä luukun kautta. Olin melkoisen yllättynyt tästä juonenkäänteestä, VVV ei ollut koskaan aiemmin edes vihjannut omaavansa moisia olentoja. No, nytpähän tiedämme. Tiedämme myös että akatsukikaavuissa on sydämiä.

No niin. Olkaa minulle mieliksi ja opetelkaa hallitsemaan maailmaa.

Könkönkönkönkön...

Commander Pink yritettiin murhata taas jälleen tänään! Kesken evilin kokouksen alkoi joku yllättäen tulittaa takaapäin ja oli sekunnin murto-osasta kiinni että hän ehti livahtaa pyöreän pöydän alle piiloon. Pahantekijä karkasi ennen kuin hänen peräänsä ehätettiin edes lähteä. Kuka murhaa sitten ikinä yrittikään, jää mysteeriksi. Toisaalta, olemmehan me kaikki aina välillä koettaneet assasinoida Commanderia. Jotenkin tällä kyseisellä henkilöllä on tapana vetää hengenvaarallisia tilanteita puoleensa. Itse yritin kerran litistää hänet oven väliin, samaten yritti Kätyri. VVV on joskus muinoin koettanut työntää häntä alas rotkoon ja pommittaa häntä tulipalloilla. Muistan myös jotenkin epämääräisesti joskus yrittäneeni heittää myrkytetyin piikein päällystetyn pallon Commanderin päähän. Se oli hyvä yritys, muttei onnistunut. Jostain kumman syystä kaikki nämä yritykset aina epäonnistuvat.

Commander Pink saapui tänään kuulusteltavakseni uuden hiustyylin kera. Hänellä oli vain kaksi hiusta! Toinen oli yksi iso rasta ja toinen oli itseräjähtävä idioottihius. VVV povaa tästä uutta trendiä alamaisteni keskuudessa. Toinen hiustrendi on tyylikiehkura, joka tosin Joleus Caesarin mukaan on vahvasti liitoksissa kannibalismiin, ota tuosta nyt sitten selvää. Tyylikiehkuran avulla voit kuitenkin saavuttaa oman sisäisen tyylisnobisi! Joleus Caesar on luonut pahimmille muodin orjille vain kuusi perunaa maksavan tyylikiehkurainjektion, jolla tosin taitaa ilmetä muutamia sivuvaikutuksia. Ensinnäkin, tyylikiehkuravirus lienee leviävä ja viruksen kantajat muuttuvat ajan myötä karmiviksi Kisame/Michael Jackson-hybrideiksi. Itselläni ei pitäisi olla huolen häivää, olenhan jo muutenkin puoliksi Kisame(hän on nääs isäni!).

Joleus Caesar loi tänään uuden kaavan: Sieni=Venäjä=Commander Pink. Kukaan muu ei oikein käsitä tuota kaavan logiikkaa. Ehkä Joleus on vain liian älykäs. Itse asiassa kukaan ei edes tiedä mitä mokomalla kaavalla tehdään. Kai siitä silti jotain iloa voi olla. Ainakin nyt viimein tiedämme Commander Pinkin todellisen luonteen. Hän on Venäjä (ja ehdottoman sieni!)!

Siispä kaikki yhteen ääneen:
KÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖNKÖN!!!

I'm crazy but you like it...

Olen viettänyt suhteellisen miellyttävän sairaslomapäivän. Ei uusia hyökkäyksiä, eikä uutisia juonittelusta. Kerrassaan rauhoittavaa vaihtelua. Tähänhän voisi melkein tottua. Tosin ehkä laiskistuisin liikaa, jos elämästäni lähtisi kaikki jännitys.

Tänään olen sivistänyt itseäni ja viettänyt aikaa salatieteitä opiskellen. Välillä on pakko kerrata Suuren systeemin viisaita tiedon palasia, joita hän meille avokätisesti jakelee. Olen myös yrittänyt lukea läpi muinaista käsikirjoitusta, jonka eräs hyvin salainen tukijani on minulle uskonut. Valitettavasti tämä käsikirjoitus on paikkapaikoin kärsinyt, joten saan pinnistellä ihan urakalla ja käyttää kaiken saatavilla olevan voiman sen pirullisen salakielen ratkaisemiseen.

Sain myös talvivarusteeni takaisin. Olikin jo korkea aika, sillä vaikka olen tällainen.... no tällainen, niin jopa minulla on kylmä täällä Tuomionvuoren ympäristössä, kun joudun matkoillani hiipparoimaan ties missä loukoissa. Pahan valtakunta on suositeltava lomakohde talvisin, mikäli sattuu pitämään luita ja ytimiä jäädyttävistä keleistä ja verta hyytävistä pakkasista. Kun helvetti jäätyy, huomaat olevasi Pahan valtakunnassa. (Huomaat sen kyllä, mikäli olet helvetissä tätä lukiessasi.)

Professori Mukkalamukkala paljasti minulle suurten laskelmien tuloksen. Hän, säihkyvää älyään hyväksikäyttäen, oli saanut selville, että vuoden ja 34 päivän kuluttua maailma on meidän. Tämä perustuu kaavaan magma x X + Kätyrin tarinat x Lordi Pahan propaganda = 50 000 alamaista/päivä
Suuren voiton saavutamme kaavalla Caesarin blingilaite x VVV:n loitsut x Grellin mitäänsanomaton työpanos / Commander Pink:n lasit x 10 / 1,58 - Kisamen rumat kalsarit x Kätyrin tuottama sähköenergia = VOITTO!

On suuri onni, että meillä on käytössämme tällainen nero. Tosin proffamme suunnitteli Kisamen murhaamista alamaisiaan hyväksikäyttäen ja ilmeisesti hänellä on myös jotain ongelmia VVV:n kanssa, sillä kuulin huhun, jonka mukaan VVV:stä olisi tullut jossain määrin epästabiili olento.
Ota siitä sitten selvää, pitääkö tuo paikkaansa, sillä VVV on muutenkin vähän... omalaatuinen, sanoisinko. Sellainen koukkukynsinen olento, jonka päässä kasvaa hiusten tilalla hyvin tyylikiehkuraista sammalta. Ja herranen aika, hähän asuu niin kaukaisessa loukossa, että jalkaparkani saavat rakkoja jo pelkästä ajatuksesta. Onneksi en joudu käymään siellä kovin usein. VVV:n asumukselle päästäkseen on nimittäin kuljettava läpi Rautapihan ja ohi Godzillan pesän. Jos näistä selviää hengissä, pitäisi vielä selviytyä hengissä tiestä, joka loppuu kuin tyhjään, sillä maailman rajat tulevat vastaan. Ja jos erehtyy kuvittelemaan, että koettelemukset ovat tässä, on mitä pahimmalla tavalla väärässä. VVV:n asumus nimittäin sijaitsee Venäjällä! Ja hänen kotiaan vartioivat verenhimoiset pedot ja synkissä metsissä talon ympärillä pompsahtelee Plösöhaltioita kilteissään ja ties mitä pirullisia olioita, joita käsityksemme ei kykene havainnoimaan. Niin, että yrittäkääpä ottaa selvää neuvonantajamme ja elokuvaohjaajamme aivoituksista. Hänen päänsä sisään on vähintään yhtä hankala päästä kuin hänen kotiinsakkin.

Nyt on vielä sanottava lopetukseksi eräs pikkuinen juttu. Vaikka me kaikki rakastamme Lordi Pahaa ja kunnioitamme hänen mieltymyksiään suuresti, edes minä, Kätyri, en kykene aina olemaan hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta. Tapa, jolla hän oli vanginnut RäpApinan, järkytti minua kovin. Miksikö? No koska Kätyri kuuntelee räppiä, välittämättä Lordinsa käskyistä (kenties siinä on syy hänen ajoittaiseen tyytymättömyyteensä...). Ja koska musiikki on vain perspektiivikysymys, minulle rap on musiikkia! Mutta älkää te alamaiset erehtykö kuvittelemaan, että voitte kuunnella mitä paskaa tahansa ja sanoa sen olevan vain perspektiivikysymys! Siinä vaiheessa inkvisitio astuu kuvaan ja pistää teidät kuuntelemaan Haddawayn "What is love":a tai Rick Astleyn "Newer gonna give you up":ia niin kauan kunnes korvanne vuotavat verta ja olette järsineet ranteenne auki.

Kätyri kuittaa.

Gandalfia summonoidessa

Kauheaa! Hirveää! Käsittämätöntä! Edes VVV ei ole tarpeeksi voimakas torjumaan talvisen Tuomiovuoren kammoksuttavan sään, jonka takia olen joutunut olemaan lukkiutuneena sisällä palatsini uumenissa! Ollos ikuisesti kirottu, tuhkalaskeumat ja mutavirrat sun muut mitä täällä tulivuoren juurella saakaan kokea!

Olen joutunut kokemaan mitä kauheimpia asioita täällä sisätiloissa värjötellessäni. Järjestin suursiivouksen ilmeenvaihdosta vaativassa kidutuskammiossa, mutta koska alamaiseni juuri kyseisellä hetkellä katosivat mystisesti jonnekin, jouduin tekemään kaiken itse! Kaikkea sitä joutuukaan nykypäivän diktaattori tekemään... Noh, hämähäkin seittejä puhdistellessani löysin eräästä nurkasta vanhan vangin, jonka olin ehtinyt jo onnekkaasti unohtaa. Se oli RäpApina! Joskus muinoin kun kielsin kaiken muun kuin musiikin ja hevin esittämisen, oli tuo kyseinen räppäri vangitsemieni artistien joukossa. Sinne hän sitten oli unohtunut, kidutuskammion nurkkaan.

Tervehdin otusta, joka oitis heräsi koomastaan. Olento vaikutti melko hupaisalta, joten otin sen mukaani lähtiessäni siivouksen jälkeen pois kammiosta. Menin oleskelusaliin ratkaisemaan erästä Hyvän joukkojen salaista salakirjoituksella kirjoitettua salaviestiä. Sitä ennen olin onnistunut ratkaisemaan erään Vänrikki Stoolin(pahimman viholliseni!) salakoodin menestyksekkäästi. Siinä viestiä ratkoessani alkoi RäpApina esittää jotain eriskummallista esitystä, jossa se oli olevinaan Gandalf, joka varsin epäilyttävästi kutsuu Gimliä johonkin epäilyttävään takahuoneeseen. Minua tämä esitys tietty huvitti suuresti, olenhan sentään yaoifanityttö. Tämän jälkeen olento alkoi esittää jotain uutta räpsävellystään nimeltä "Que pasa, hombre Taavi?" Esitys oli kaikkea muuta kuin nautinnollinen. Siispä käskin tuon likaisen ja haisevan kummajaisen oitis suihkuun.

Ollessani juuri ratkaisemassa salaista koodia kuului yllättäen vertahyytävä kiljaisu kylpyhuoneesta: "Voi EI! Täällä on Gandalf!" Riensin oitis paikalle henkivartijakaartini kera, ja kappas, onnistuimme näkemään vilaukselta harmaan velhon kurkkimassa suihkuun saunan oven takaa. Gandalf ehti kuitenkin teleportata itsensä pois huomattuaan joukkojeni ylivoimaisuuden. RäpApina ei jälkeenpäin vaikuttanut mitenkään erityisen traumatisoituneelta, vain hieman yllättyneeltä. Ehkä se oli liian tyhmä tajutakseen joutuneensa juuri pervon velhon uhriksi.

Aloin oitis selvitellä tapausta. Ilmeisesti RäpApinan biisi oli summonoinut Gandalfin esiin, näin ainakin alkemistini arvioivat. Taas yksi hyvä syy lisää olla sallimatta moinen räpmusisointi maassani. Ajan myötä kyllästyin RäpApinaan ja hääsin sen takaisin tyrmään. Gandalfin perään en jaksanut enkä halunnutkaan mennä.

Että sellainen päivä. Kun joku viisas voisi vielä kertoa, mitä HITTOA on tehtävä kun varpaassa kasvaa kaksi kynttä??!!!

Kostoni on suloinen!

Tänään Kätyri melkein kuoli. Syyllinen oli kenties Commander Pink, joka juuri silloin oli läsnä, mutta tapaus on hyvin epäselvä. Joka tapauksessa Kätyri on nyt viikonlopun vuodelevossa täällä Tuomionvuorella ja vetelee teetä ja muuta mielenkiintoista nassuunsa. En tosiaankaan osannut odottaa näin rajua hyökkäystä minua vastaan. Jos ja kun saan syyllisen kiinni, niin inkvisitio ei tunne armoa. Minä, yksin minä, aion repiä tuolta kirotulta hyökkääjältä/jiltä selkänikamat irti yksi kerrallaan. Suosittelen pikaista pakenemista, mielellään sinne yläpuolen pleissiin, mikäli he tuollaisia syntisiä sinne huolivat. KUULITTE SEN, TAPPAJAJENGI! Kostoni on suloinen. Khihihi...

On paljastunut palanen historiaa. Joskus aikojen alussa terva oli maailman haluttu musta kulta. Sitten, sen syrjäytti öljy. Ja nyt, sen on syrjäyttänyt magma. Jännittävää eikö vain? No, ainakin olemme menossa oikeaan suuntaan värispektrissä. Punaoranssi on sentään lähempänä kultaa kuin musta.

Tänään todistimme Grellin hiipparointia Tuomionvuoren rinteillä. Mitähän ilkeää talonmiehemme siellä juoni? Se on vielä mysteeri. Samoin kuin joillekkin kuolevaisille Lordi Paha on suuri mysteeri. Mikä hän on? Kuka hän on? Mitä hän tekee ja missä asuu? Mitäkukahäh?
Niin... ja melkein unohdin. Inkvisitiolla saattaisi olla hivenen asiaa VVV:lle ja Commander Pink:ille, jotka aivan tietoisesti edesauttoivat minun ja Lordi Pahan jäätymistä kylmässä ulkoilmassa. Me pienet ja suloiset vain yritimme pysyä lämpiminä, mutta te ruojat pihtasitte omaa ruumiinlämpöänne ja annoitte meidän kärsiä. Tämä muistetaan vielä!

Tuomiovuoren teletappimurhat

Aivan! Hoviohjaajaltani Luoteenbiitsiltä on tulossa uusi elokuva Tuomiovuoren elokuvateattereihin. Valitettavasti elokuva on K-18 raakuutensa takia, niinpä kaikki alamaiseni eivät valitettavasti pääse teosta ihailemaan. No, kyseisen elokuvan myötä lienee melko selvää, miksi teletappeja jäi jäljelle vain nelisen kappaletta. Näe ja koe hyytävä hurmepläjäys omin silmin! Heti! Varaa heti omat lippusi Tuomiovuoren Teletappimurhien ensi-iltaesitykseen!

Luoteenbiitsin elokuvaklassikoita aletaan esittää säännöllisesti elokuvateattereissa tästä päivästä alkaen. Tänään on vuorossa yliromanttinen pläjäys pukudraamaa, 1800-luvun Poriisiin (Ranskan Poriin) sijoittuva Pariisin valot -niminen taideteos. Se kertoo nuoresta aatelisnaisesta, joka joutuu vaikean valinnan eteen, kun kolme parrakasta ja kirveellä varustettua kääpiötä saapuu kosimaan häntä. Kenet siis valita? Tule itse kokemaan henkeäsalpaava loppuratkaisu!

Sitten asiapitoisempiin uutisiin. Inkvisitio onnistui tänään viimein saamaan jotain irti piinapenkkiin joutuneesta Commander Pinkistä. Hän viimeinkin tunnusti olevansa syyllinen Napoleonin valtaannousuun! Mahtavaa! Taidankin palkita kuulusteluun aktiivisesti osallistuneet jollain tavoin. VVV osoitti loistavat kuulustelijan kykynsä oikein vakuuttavasti, Kätyri(/Llätyri) toimi ihan tehokkaasti. Joleus Caesar (joka ei osaa lausua omaa nimeään oikein) ei osallistunut prosessiin, kuten pelkäsinkin. Hänellä ja Commander Pinkillä taitaa tosiaankin olla joitain juonitteluja selkäni takana...

Pahan Valtakuntaan on viimein otettu uusi valuutta: peruna! Vanhat oravannahat voi vaihtaa perunoiksi Pahan Valtakunnan keskuspankissa. Oravannahkapajatsot vaihdettiin myöskin perunapajatsoiksi eilen.

Ja vielä yksi shokeeraava uutinen! Lady Gaga, eräs valtakuntani alkemisteista (ei siis se hirveä "laulaja"), melkein tuli tänään erääseen huoneeseen! Voi herttileeri sentäs! Commander Pink oli ainakin saada sydänkohtauksen moisen takia. Hyi. Eihän tuommoisia saa tehdä. Tästä lähtien kiellän Lady Gagaa astumasta enää yhteenkään huoneeseen.

Ja loppuhuipennukseksi lause, joka tullaan vielä tuhansien vuosien kuluttua muistamaan, tulihan se sentään suurmiehen, siis minun, suusta: "Ihan sama kuolenx mä nytten vai sitten."

Become 1 with Pahan Valtakunta daa

Mitäs kaikkea tänään onkaan sattunut. Inkvisitio edistyy. Suunnittelin inkvisitionoviiseille kätevän harjoitusnukkeuhrin. Sen avulla voi lähes realistisesti kokeilla, kuinka uhrin hampaat irtoavat sentti sentiltä ikenistä (Huom! Hampaat n. 30 cm pitkät)! Minun mielipiteeni on, että omien inkvisiittoreideni on oltava asiantuntijoita! Ihan kuka tahansa ei siihen hommaan pääse.

Ja koska olen tämän pleissin yksinvaltias, on minulla oikeus määrätä ettei kukaan saa pilkata VVV:n mielipuolista virnettä! VVV:hän voi olla vaikka sairas! Mistä sen tietää, en kyllä ihmettelisi vaikka neuvonantajani sairas olisikin, niin mielipuolisen näköinen tuo virne tosiaan on. Saatte, alamaiseni, vielä jossain vaiheessa nähdä tämän virneen, kunhan nyt hovivalokuvaajani pääsisi paikalle (Hyvän joukot ottivat hänet toissapäivänä panttivangiksi. Saattaa kestää jonkin aikaa, että saan suunniteltua ja laitettua toimeen pelastusoperaation. Olkaa siis kärsivällisiä!). Kuvassa tulee todennäköisesti myös esiintymään VVV:n maaginen psykedelialaukku. Ja paljon kynsiviiloja. Annan hovivalokuvaajani myös ikuistaa Kätyrin Michael Jackson -formin. Paljon jännää on siis luvassa. Ainut ongelma on, miten saan kätyrin suuttumaan niin että hän muuttuisi formiinsa. Voitte lähettää minulle, alamaiseni, ideoita osoitteeseen Postilokero 347301001 Tuomiovuori 10.

Tulipa muuten mieleeni. Ollessani tänään vaeltelemassa Montulla keihääni kanssa törmäsin omituiseen alkuperäisväestön edustajaan, joka sanoi nimekseen Vampyyrikultakala. Mokoma otus sieppasi keihääni, heitti sen suoraan erään majavan sydämeen (Aivan! Montulla riittää majavia vaikka kuinka!), niin että majavaparka kaatui raajat levällään selälleen. Sitten tämä kummallinen Vampyyrikultakala nappasi keihään majavineen olalleen ja hiipi metsän siimekseen majavapussi apaattisesti heiluen. Olin niin shokissa, etten osannut tehdä asialle mitään. Palatsiini palattuani ilmoitin heti virkamiehilleni, että majavat ovat tästedes rauhoitettu lajike. Pitäähän nyt Montun harvinaista majavakantaa suojella, hyvänen aika!

Julistan tämän päivän Majavain päiväksi, tuon niin traagisesti alkuasukkaan kynsiin joutuneen urhean majavan kunniaksi.

Tyypillinen päivä Pahan Valtakunnassa

Voi, miten paljon siihen sisältyykään kaikkea turhaa! Tässä esimerkki erään valtakuntalaisen päiväohjelmasta: henkilö tökkää toista, sanoo: "Kahooha!", ja alkaa rummuttaa pöytää nakkisormillaan kiroten välillä: "Saakeli!" Toinen katsoo vieressä silmät ymmyrkäisinä. Exciting, huh? Välillä saattaa joku tarkkakorvainen havaita taustalla hilpeänä soivan fail-äänen, joka kulkee osapuilleen tähän malliin: tittididiidi-tittididiidi. Tätä kuuleekin melkoisen usein Pahan Valtakunnassa, kiitos lukuisten Kätyri-failien. Mokoma ei esimerkiksi tajua minun loistokkaita vitsejäni, joille ainakin Commander Pink nauraa kuin viimeistä päivää. Olen antanut fail-viranomaisille luvan soittaa fail-ääntä joka kerta kun Kätyri tekee jotain, mitä tahansa. Kun asiaa tarkemmin tarkastelee, on jokainen Kätyrin teko vain yksi suuri fail, eikö vain?

Esimerkiksi tämä: Professori Mukkalamukkala oli hyvinkin selkeästi ilmoittanut Kätyrille haluavansa nimekseen Joleus Caesar. Mutta mitä tekeekään Kätyri? Failaa ja ilmoittaa väärän nimen. Tittididiidi-tittididiidi. Joleus Caesar, ex-Professori Mukkalamukkala, on muuten ilmoittaunut innoissaan Pahan Valtakunnan inkvisitioon. En tosin tiedä luottaako häneen vai eikö, hänellä nimittäin tuntuu olevan jonkinlainen salainen liitto Commander Pinkin kanssa.

Päivän kuumin juoru! Tuomiovuoren talonmies on paljastunut shinigami Grell Sutcliffeksi!! Mitä seurauksia tällä tulee olemaankaan, sen saamme nähdä... Pistäkää viesti kierimään, alamaiseni!

Kielletty hedelmä - Papaija

Tarjoilen teille nyt traagisen rakkaustarinan kahden rakastavaisen välillä. He olivat tuomitut elämään erossa toisistaan, mutta pienen hetken he saivat kokea rakkauden kosketuksen.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Oli kaunis iltapäivä Ranskassa, kun Napoleon Bonaparte katseli puutarhaansa ja nipsaisi ruusun puskasta mukaansa ohikulkiessaan. Tämä päivä oli mennyt todella hyvin. Se oli yhtä täydellisen romanttinen, kuin kaikki muutkin päivät ihanassa Ranskan maassa.

Sillä aikaa, aivan toisessa ajassa ja maassa, henkilö nimeltään Commander Pink teki jotain kamalaa. Hän ylitti kaikkien odotukset ja vajosi yleisellä asteikolla niin alas kuin vain mahdollista. Syytä emme voi turvallisuussyistä kertoa, sillä olisi kamalaa jos joku lukija toistaisi Commander Pink paran virheen ja putoaisi samalle tasolle.
No, Commander Pink siis putosi. Hän putosi syvälle, pimeälle olemassaolon tasolle, jonne vain kaikista pahimmat ja alhaisimmat voivat päätyä pahimmissa painajaisissaan. Commander Pink putosi läpi 1900-luvun puolivälin Venäjän, lävitse 1700-luvun loppupuolen Ranskan, lävitse monien, monien karmaisevien tasojen. Hän vajosi niin alas, kuin vain elävä olento kykenee vajoamaan. Kunnes hän viimein saavutti tuon synkän tason, jonka nimeä emme saa mainita. Sinne hän jäi makaamaan. Papaijapalaset levisivät hänen viereensä, kun kuivahedelmäpussi putosi tiedottoman diktaattorin taskusta.

Palataksemme taas Ranskaan ja Napoleoniin. Napoleon ystäväisemme siis käveli puutarhassaan, nuuhki ruusujen vienoa tuoksua ja kehitteli mielessään mitä romanttisimpia tapoja lopettaa päivä kunniakkaasti. Hän ei kuitenkaan voinut tietää, että hänen päivänsä saisi kovin epäonnisen käänteen. Eteensä katsomatta Napoleon hipsutti puutarhapolullaan vihellellen hyväntuulisena. Sitten, aivan yhtäkkiä, hän putosi! Maassa oli juuri sopivasti ihmisenmentävä aukko pimeyden sydämeen. Tämä aukko oli syntynyt aivan hetki sitten, kun Commander Pink putosi läpi Napoleonin puutarhan matkallaan syvyyksiin. Tätä Napoleon ei kuitenkaan tiennyt, joten eipä hän osannut varoakkaan.

Toisaalla, toisessa ajassa ja maassa, Josef Stalin käppäili pitkin pitkää, koristeellista käytävää. Hän oli juuri tullut puuduttavasta kokouksesta, joka oli saanut villit vainoharhaiset ajatukset pyörimään hänen päässään. Hänen olisi ehdottomasti poistettava kuvioista muutamia ihmisiä, ennen kuin kykenisi saamaan mielenrauhan.
Yhtäkkiä jokin eriskummallinen valoilmiö kiinnitti hänen huomionsa. Katossa oli reikä. Reikä josta auringon viimeiset säteet siilautuivat alas ja levisivät Stalinin ympärille valokeilan tavoin. Silmät ymmyrkäisinä ihmetyksestä, Stalin katseli lumoutuneena kattoon ja otti askeleen eteenpäin. Ja putosi!

Tämäkin reikä oli Commander Pinkin ansiota. Valitettavasti hän oli pudonnut läpi juuri Josef Stalinin asunnosta matkallaan syvälle pimeään. Siispä Stalinparka putosi alas Commander Pinkin jättämästä aukosta, vailla minkäänlaista varoitusta. Viimeinen järkevä ajatus Stalinin mielessä oli: “En ole vielä eliminoinut heitä!”

Commander Pink heräsi. Hän avasi silmänsä ja näki mustaa. Hän sulki silmänsä ja näki mustaa. Hän nousi ylös, avasi silmänsä ja näki mustaa. “Tämäkin vielä”, hän huokaisi voipuneena ja kaiveli hetken taskujaan. Lopulta blingaavat, pinkit gogglessit löytyivät ja hän sujautti ne päähänsä. Johan selkeni. Maailma näytti nyt huomattavasti pinkimmältä. Tyytyväisenä Commander Pink lähti tutkimaan olinpaikkaansa. Hän ei ollut erityisen huolissaan, sillä putoaminen syvyyksiin oli aika arkipäiväistä. Jossain vaiheessa hän löytäisi jälleen tien ylös, tai sitten Lordi Pahan Kätyri tulisi noukkimaan hänet pois matkallaan Pahan valtakuntaan. Tässä olisi siis hyvää aikaa tutustua vähän ympäristöön.

Hieman toisaalla, Napoleon avasi silmänsä. Mustaa. Hän sulki silmänsä. Edelleen mustaa. Kiusallista. Kerrassaan kiusallista ja epäromanttista, hän ajatteli noustessaan ylös. Pieni hento valo osui hänen silmäänsä. Se oli lähtöisin ruususta, jonka hän oli hetki sitten poiminut omasta puutarhastaan. Nyt tämä kaunis kukkanen hohti kuin viimeistä päivää, kauniina ja lohdullisena.
Napoleon noukki kukan käteensä ja lähti harhailemaan ruusun hennossa valossa.

Ei niin kovin kaukana, Stalin palasi tajuihinsa. Pimeys kietoutui hänen ympärilleen kuin paksu viltti, peittäen kaiken. Koska Stalinilla ei ollut valoa, eikä hän tiennyt olinpaikkaansa, hän oli hivenen paniikissa. Syytä olikin, sillä tämä paikka oli pimeämpi kuin Venäjä milloinkaan. Rohkeasti hän kuitenkin onnistui peittoamaan kasvavan epävarmuutensa ja pääsi liikkeelle. Oli löydettävä joku, jokin, jotain. Oli saatava merkki.

Kaukana edessäpäin vilahti pikkiriikkinen valo. Se oli niin pieni ja ohimenevä, että Stalin ei ensin uskonut silmiään ja piti sitä aistiensa oikkuna vallitsevissa olosuhteissa. Valo kuitenkin vilahti pian uudestaan, lähempänä.
“Onko siellä joku?” Stalin huusi ääni väristen.
Ei vastausta, mutta valo oli taas hieman lähempänä.

Stalin lähti kulkemaan ripeämmin kohti valoa.
“Onko siellä ketään? Vastatkaa!” Hän huusi pimeyteen.
Valo läheni jälleen.

Viimein valo oli niin lähellä, että Stalin kykeni näkemään sitä pitelevän miehen. Mies oli pukeutunut kuin ranskalainen, tosin vaateparsi oli hyvin aikansa nähnyt.
“Löysinpäs äänen viimein”, valoa pitelevä mies sanoi. Äänestä kuulsi huojennus. “Suokaa anteeksi, mutta en vastannut, koska en nähnyt teitä. Kuka muuten olette?”
“Olen Josef Stalin, Neuvostoliiton johtaja. Kuka te olette, arvon valomies?”
“Olen Napoleon Bonaparte, Ranskan keisari. Ja korjatakseni hieman, en ole valomies. Ja tämä on ruusu.”

Stalin ja Napoleon tutkailivat toisiaan tovin. Sitten, kuin yhdestä suusta, kumpikin sanoi: “lähdetään.”
Mikäli lukija ihmettelee näiden kahden syvää yhteisymmärrystä, on todettava, että nämä kaksi kokivat jonkinlaista viehtymystä toisiinsa heti alusta asti. Sitä paitsi seura tässä pimeässä loukossa oli hyvin kaivattava asia, jota ei sopinut hylätä noin vain. Ja jos lukija ihmettelee, kuinka venäläinen ja ranskalainen ymmärsivät toisiaan, on valistettava että tällä tasolla kaikki kielet ovat yhtä, eikä kukaan puhu mitään ihmiskunnan tuntemaa kieltä.

Stalin ja Napoleon kulkivat eteenpäin, vailla päämäärää. Napoleon johti, sillä hän kantoi kallisarvoista valaisevaa ruusua. Stalin seurasi tiiviisti hänen kannoillaan. Hyvin tiiviisti itse asiassa, sillä tällä olemassaolon tasolla on hyvin kylmää ja hyvin pimeää. Ja Napoleonilla oli valo ja hänen ruumiinsa hohti tervetullutta lämpöä.

“Meidän pitäisi kenties pysähtyä ja kehittää suunnitelma”, Stalin sanoi jonkin ajan päästä. “Mikäli olemme täällä loukussa, meidän on sovittava pelisäännöistä, ideologiasta ja kummankin asemasta tässä tuntemattomassa paikassa.”
“Hmm… lienet oikeassa”, Napoleon sanoi ja istui maahan.
Miehet istuivat toisiaan vastapäätä ja asettivat ruusun väliinsä. Heikko valo paljasti maassa lojuvat oranssit möykyt, joita oli levinnyt juuri tälle kohdalle.
Napoleon nosti yhden varovasti kädelleen ja tutkaili sitä. Pyöritti ensin pehmeiden sormiensa välissä, haistoi, ja lopulta nuolaisi sitä.
“Se on papaijaa.”

Kiireen vilkkaan miehet keräsivät kaikki papaijat, mitä ympäriltään löysivät, ja kasasivat ne sitten keoksi ruusun viereen. Siinä oli heidän pieni omaisuutensa, aarteensa.
“Syökäämme ensin. Emme tiedä kuinka kauan neuvottelumme tulee kestämään, joten parempi neuvotella täysin vatsoin”, Napoleon kehotti ja noukki yhden papaijan ja pisti sen suuhunsa.
Stalin seurasi esimerkkiä, sillä ehdotus kuulosti hänestä järkevältä.

Hetki kului syödessä ja lopulta papaijat näyttivät loppuneen. Jäljellä oli vain ja ainoastaan yksi pieni papaijan palanen.
“Tähän me siis päädyimme”, Napoleon totesi katsellessaan papaijaa kaipaavasti.
“Siltä tilanne näyttää. Tasapuolisuuden nimissä meidän on jaettava se”, Stalin sanoi. Antamatta Napoleonille aikaa miettiä, hän sieppaasi papaijan salamannopeasti ja sujautti sen suuhunsa, tarkoituksenaan syödä viimeinen herkku yksin. Hän oli kuitenkin silmänräpäyksen liian hidas, sillä Napoleon oli jotenkin osannut aavistaa hänen aikeensa ja mies hyökkäsi Stalinin päälle, painoi huulensa tämän huulille ja napsaisi hampaillaan puolet papaijasta. Sitten hän palasi takaisin istumaan ja mussutti tyytyväisenä pienen papaijanpuolikkaansa.
“Kristillinen tasajako on suoritettu.”

Stalin katsoi Napoleonia järkyttyneenä. Hän kiitti onneaan, että ruusun valo ei ollut kovin kirkas, sillä pimeys peitti äkillisen punastumisen tehokkaasti. Äskeinen tapahtuma oli tullut niin puun takaa, että hän oli epähuomiossa nielaissut papaijanpalasensa pureskelematta. Nyt Stalin kakoi pienen tuskallisen hetken, ennen kuin sai kiusallisen hedelmänpalasen viimein pois kurkustaan.

“Niin. Ne neuvottelut. Mistä aloittaisimme?” Stalin kysyi itsensä kerättyään. “Minä ehdottaisin…”
“Aloittakaamme nukkumapaikoista ja vahtivuoroista”, Napoleon tokaisi.
“Minä haluan ehdottomasti nukkua juuri tässä ja olisin kiitollinen, jos sinä ottaisit ensimmäisen vahtivuoron. Olen nääs aina ollut hieman unelias ruokailun jälkeen ja pienet tirsat tekisivät hyvää.”
Stalin katsoi Napoleonia tyrmistyneenä. Nyt tuo ranskalainen oli mennyt liian pitkälle. Asettaa nyt hänelle tuollaisia töitä aivan kuin palvelijalle.
“Kuules ranskalainen, minä en ala valvomaan sinun kauneusuniasi tässä pimeässä ja kylmässä loukossa. En ota vastaan käskyjä kaltaisiltasi. En ota käskyjä vastaan ylipäätään.”

Napoleon katsoi Stalinia mietteliäästi ja yritti keksiä kompromissin.
Lopulta hän keksi ratkaisun ja syöksähti Stalinin syliin.
“No, onko nyt parempi, herra Stalin?” hän kysyi.
“Nyt ei ole kylmä, eikä sinun tarvitse pitää minua erikseen silmällä. Senkun vain huolehdit itsestäsi. Voit jopa ottaa ruusun haltuusi, niin pimeyskään ei vaivaa.”
Stalin oli sanaton. 
“Ihan sama”, hän lopulta tuhahti.

Aikaa kului. Stalin ei osannut sanoa kuinka kauan. Napoleon makasi edelleen lämpimänä hänen sylissään, hengittäen rauhallisesti. Tuo säännöllisesti toistuva ääni unetti Stalinia, ja jossain vaiheessa hänkin nukahti, aivan huomaamattaan, käsi Napoleonin rintakehällä.

Commander Pink vaelsi vaaleanpunaisessa maailmassaan, vailla tietoa muista olennoista. Hän oli kiertänyt ja kaartanut ympäriinsä etsien uloskäyntiä, mutta sellaista ei yksinkertaisesti löytynyt.
Hajamielisesti vaellellen, hänen silmiinsä pomppasi äkisti outo näky. Kaksi miestä maassa, toisiinsa kietoutuneina, ilmeisesti nukkumassa. Inhotus otti vallan. Commander Pink mulkoili ja tuijotti paheksuen näitä kahta uinujaa. Sitten hän kääntyi lähteäkseen tuon mieltäraiskaavan näyn luota, mutta ennen kuin hän oli askeltakaan ottanut, uusi ajatus pälkähti hänen päähänsä. Mitä jos nuo miehet tiesivät kuinka täältä pääsee pois?

Karaisten mielensä, Commander Pink palasi miesten luo, ja töykkäsi toista kengällään. Mies havahtui heti, muttei ensin tuntunut tietävän olinpaikkaansa.
“Häivy”, hän tokaisi kärttyisesti. Sitten hän vilkaisi Commander Pinkiä paremmin ruusun hennossa valossa ja näytti hivenen nololta.
Toinen mies heräsi myös.
“Ei nousta vielä, tässä on niin lämmintä”, kuului uninen mutina.

“Krhm…”, Commander Pink huomautti, kun tilanne alkoi riistäytyä käsistä.
“Mahtaisitteko tietää miten täältä pääsee pois?”

“Ei mitään hajua”, kuului vastaus.

Kumpikin miehistä oli nyt täysin hereillä. Kun viimeisetkin unen rippeet karisivat pois, Stalin vetäytyi ripeästi eroon Napoleonista. Mitä hänestä ajateltaisiin, jos sana Napoleonin kanssa nukkumisesta leviäisi?
“Tule takaisin, Stalin. Täällä on kylmä”, Napoleon valitti.
Commander Pink katseli esitystä sivusta, tuntien epämääräisen inhotuksen luikertelevan sisällään.

“Napoleon, yritä ymmärtää, että me emme voi olla yhdessä tällä tavoin, emme enää”, Stalin selitti hivenen tuskaisella äänellä.
“Mutta miksi?” Napoleon kysyi käsittämättä Stalinia.
“Koska meidät on nähty. Illuusio on rikkoutunut. Minä olen venäläinen ja sinä ranskalainen. Me olemme kumpikin miehiä, emme saa antaa periksi tällaiselle.”
“Olet julma. Kun palaan Ranskaan, hyökkään ensitilassa Venäjälle ja ryöstän sinut itselleni”, Napoleon sanoi hiljaisella äänellä joka hehkui päättäväisyyttä ja voimaa.
“Yritä nyt ymmärtää…”, Stalin yritti.
“Tuoko se on?” Napoleon kysyi osoittaen Commander Pinkiä.
“Jos se on hänestä kiinni, niin tapan hänet”, hän sanoi ja höllensi miekkaansa huotrasta.
Stalin harkitsi ehdotusta vakavissaan, kunnes huomasi hahmon hiipivän Commander Pinkin taakse.

“Onko herroilla, ja neidillä, jokin hätänä?” kuului käheä ääni pimeydestä.

Commander Pinkin takaa paljastui omituinen hahmo. Se oli kuin pieni karhu. Sillä oli ruskeat hiukset ja silmälasit, joiden takaa vihreät silmät hohtivat aavemaista valoa.
“Kätyri?” Commander Pink kysyi epäuskoisena.
“Khihihi… minäpä minä. Oletko kenties kaivannut minua? Näytät pudonneen vähän turhan alas”, Kätyri sanoi ja virnuili itserakkaasti.
“No nyt kun kysyit, niin enpä oikeastaan”, Commander Pink vastasi äkillisen inhon vallassa.
“Niinpä niin. Kuinka arvattavaa. No, sinun epäonneksesi satuit silti törmäämään minuun. Saat tulla mukanani takaisin ylös, sillä Lordi Pahan inkvisitio odottaa”, Kätyri sanoi edelleen hieman virnuillen ja nosti silmälasejaan keskisormellaan.
“Luulenpa, että nämä miehet on myös hyvä palauttaa omille paikoilleen.”

“Mitä? Erotatko sinä meidät?” Stalin ja Napoleon kysyivät kuin yhdestä suusta.
“Kyllä”, Kätyri vastasi ja tiiraili paria silmälasiensa takaa.

“Hyvästi sitten, rakas venäläiseni. Minä palaan hakemaan sinua”, Napoleon sanoi ja kyynel vieri hänen silmäkulmastaan kristallin kirkkaana pitkin poskea.
“Minä muistan sinut aina sydämessäni, oma ranskalaiseni. Nyt kadun etten antanut sitä papaijaa kokonaan sinulle. Mutta toisaalta en olisi saanut kokea ensimmäistä ja kenties ainoaa suudelmaamme ilman sitä pientä kavalaa temppua”, Stalin vastasi yhtälailla kyynel poskella.

“Noniin, en jaksa odotella kauempaa. Tulkaa tai jääkää tänne mädäntymään”, Kätyri sanoi aikansa tilannetta katseltuaan.

Niin Commander Pink, Napoleon Bonaparte ja Josef Stalin pääsivät palaamaan takaisin omiin aikoihinsa ja paikkoihinsa.

Napoleon palasi takaisin Ranskaan, mutta lahjoitti hohtavan ruusunsa Stalinille viimeiseksi osoituksekseen tunteistaan. Ero oli sydäntä raastava.
Stalinkin pääsi ruusuineen päivineen takaisin Neuvostoliittoonsa, jossa hän sulkeutui huoneeseensa ja vietti lopun yöstään ruusu sydämellään, uneksien Napoleonista.

Entä miten kävi Commander Pinkin? Saatuaan Napoleonin ja Stalinin palautettua paikoilleen, Kätyri kuljetti Commander Pinkin Pahan valtakuntaan Tuomionvuorelle ja luovutti hänet sitten Lordi Pahan hellään huomaan. Kätyri itse ei jäänyt paikalle katsomaan, kuinka inkvisitio aloitti miellyttävän työnsä Commander Pinkin kanssa, sillä hänen oli kiiruhdettava kuromaan erinäiset syvyyksiin johtavat reiät umpeen.

Loppu.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Nautitteko? Pidittekö? Kertokaa se meille sanoin ja kirjaimin, oi alamaisemme. Ja muistakaa, tämä tarina on tosi.



Tämä tarina on omistettu ihanaiselle Lordi Pahallemme, joka viisaasti meitä hallitsee. 
~Kätyri

Gay yeah!!

Tai mitä ikinä Gunji kyseisessä ruudussa sanookaan. Tulkintoja on monia; onko kyseessä sitten gay-ah vaiko yhgaa... voimme vain arvailla.

Tämä aloitus on siis viimein, pitkän odotuksen jälkeen alkaneen Togainu no chin animeversion kunniaksi. Lordi Paha on mielissään! Opening vaikuttaa myös hyvin lupaavalta.

Nyt saavat hehkutukset riittää. On informaatiopitoisten Tuomiovuoren uutisten aika! Tänään tuli perustetuksi jo pitkään alamaisten toivelistalla roikkunut Tuomiovuoren inkvisitio, jonka johdossa komeilee tietenkin Inkvisiittori Glokta kumppaneinaan Practical Frost ja Practical Severard... No ei vaineskaan!! Tuomiovuoren inkvisitiota johdan tietysti ylimpänä minä itse, Lordi Paha, jonka uskollisina inkvisiittorialamaisina toimivat Kätyri ja VVV. Kätyri aloitti lupaavalta vaikuttavan uransa Commander Pinkistä, jota tänään kuulusteltiin jo kieltämättä melko julmin tavoin. Kätyrin omiin lemppareihin lukeutuu mm. suomalainen sormikidutus, johon sisältyy paljon poketusta ja muuta kivaa. VVV oli hengessä mukana hiljaisena hyväksyjänä. Hänelllä on muutenkin sympatioita inkvisitioita kohtaan.

Nyt siirrymme uutisten seuraavaan osioon. Kätyriltä paljastui tänään taas uusi salainen formi! Niitä on tähän mennessä kertynyt jo aika monta (kuulette niistä ehkä myöhemmin lisää, arvon alamaiset!). Yksi pahimmista lienee Turbomän, prätkähiiri-tyylinen Kätyri sorkkaraudan kera. No mutta kuitenkin, saimme tänään tietää, että vihaisena Kätyri osaa muuttua/muuttuu Michael Jacksoniksi!! Aika hurjaa! Voinkin käyttää tätä myöhemmin aseena vihollisiani vastaan...

Tämä bastardi blogiksi on lukemisen arvoinen!!!

Anteeksi. Lainasin äsken erästä eeppisen kirjan eeppistä suomentajaa. Kuka tämä henkilö sitten ikinä lieneekään ja mikä mahtaa kyseinen kirja olla, sen saatte selvitellä ihan itse omissa pikku aivoissanne, arvon alamaiset. Sitä ette ikinä minun suustani tule kuulemaan.

Olen tainnut olla sosiaalisesti kuollut viime viikon ajalla, kuten olette varmaankin voineet huomata. Hurja viikko on ollut. Kaikkea kamalaa on syntynyt Tuomiovuoren helvetillisistä pötseistä meidän maailmaamme (mm. Professori Mukkalamukkala. Uskokaa tai älkää, mutta hän sikisi maailmaamme kiitos VVV:n erään pieleen menneen loitsun!). Kaikenmualiman gurut, kamelit ja Fänrik Ståhlit ovat vainonneet minua herkeämättä, niin hereillä kuin valveillakin. Ei ole henkivartijakaartini kummoinen kun moista päästää tapahtumaan!

Olen tässä hillunut Suurten Muinaisten luona. He ovat lihottaneet minua epäpyhin rituaalein puhdistetulla/liatulla seremoniaruoalla niin että olisin fyysisesti ja psyykkisesti valmis seuraavaan hyvän ja pahan väliseen epic battleen. Tätä varten olen lukenut Sun Tzun Sodankäynnin taitoa ihan fiiliksissä. Muahhahhaaa!!!

Hyvät ihmiset. On aika julistaa minun huippuunsa hiottu diktaattorien top 10!!!

Sijalla 10 loistaa...

Musso. Alun perin en meinannut päästää koko tyyppiä listalle, eihän hän ole osoittanut pahuuttaan kovinkaan tehokkaasti. Mutta, loppujen lopuksi, onhan hän nyt aika iso bossi ollut aikanaan. Ja muutamien muitten listalla olevien hyvä kamu.

Ja sijalla 9..

Pol Pot. Kieltämättä evil. Ja kieltämättä mitä mahtavimman nimen omaava tyyppi! Ottakaamme tästä nimestä mallia! Taidaankin vaihtaa nimeni Brum Brömmiksi.

Ja paikalla 8...

Idi "Ootti" Amin. Tämäkin vain nimen eeppisyyden ansiosta.

Numero 7 on...

Arvon Puhemies Miau. Tyyppi, joka oli niin evil ja tuotti niin paljon tuhoa kansalleen. Silti hän on historian tuntien suurin vitsien lähde. Vain moinen äijä voi saavuttaa näin hienon numeron omaavan sijan! Kaikki Maon keikalle Tiananmenin aukiolle! Olen bostonpulla!! (itse asiassa söin tänään aamulla omenahillolla posessoitua bostonkakkua)

Ja sijan 6 on saavuttanut...

Vanha kunnon Joe-setä. Meille niin läheinen Isä Aurinkoinen! Tämä entinen kirkonmies saa sinut oitis tuntemaan luottamusta ja halua sysätä kaikki lähipiirisi pienet lapset ukon möhömahalle lämpimään karhunsyleilyyn! Ei se ollut Stalinin vika, vaan hallituksen!

5:sena komeilee...

Aatu! Hei, rauhoittukaas nyt, alamaiseni, suotta mellakoitte! Tiedän kyllä, Hitler on maailman tunnetuin diktaattori ja kaikkea, mutta ei hän nyt tämän korkeammalle sijalle ole päässyt. On niitä stylempiäkin olemassa. Minua ei henk.kohtaisesti koskaan viehättänyt hänen viiksityylinsä (jos ette tienneet, niin olen viiksien pahin vihollinen!). Mutta pahuutta tässä jätkässä oli roima pakkaus! Rovasti Roima! ( Jos ette ole vielä nähneet, niin käykää heti metsästämässä käsiinne kuvat, joissa Hitler esittelee puolialastomana hauiksiaan! Tämä tarina on tosi - ei photoshoppia! Silmänne tulevat vuotamaan ulos kuopistaan... )

And number 4 is...

Sauron!! Vanha tuttuni, itse asiassa. Yhdessä me suunnittelimme koko sormusjupakan ja teimme kaikkea muuta kivaa (josta ette ikinä tule kuulemaan, senkin pervot!). Voiko häntä pahemmaksi enää tullakaan? No, voi. Mutta täytyy antaa tyypille tunnustus, saihan hän kokonaisen trilogian sekaisin.

Pronssia saa...

Darth Vader. Suuren ja Pienen Jedin pahin vastustaja. Minun ei täytyne sanoa enempää. Itse suuri Zlad mainitsee tämän pahiksen suurimmassa hittibiisissään Elektronik Supersonik.

Ja toisella sijalla virnuilee pinkit gogglesit päässään...

Commander Pink, tietenkin!!! Hän saa julmat ja armottomat voimansa suoraan pahuuden lähteestä, pinkistä. Eikä kaiken lisäksi edusta mitään poliittista ideologiaa - ja kuitenkin hän edustaa niitä kaikkia! Siinä vasta Schrödingerin kissa (MUAHHAHHAAAA!!! Tuohon iskuun hän kuoli varmasti! Kuole, pahin vastustajani, kuole!!!).

Ja numero uno, number one, oro-kultaa saa siis...

MINÄ! LORDI PAHA FTW!!! TAKE THAT, SUCKERS!!!

Koska Commander Pink kieltäytyi auttamasta

Nenät ovat kaiken ydin. Kaikki tiivistyy neniin. Nenät ovat kaikki. Nenistä saa aikaan rajattoman määrän keskustelua. Pohdintoja nenien syvimmästä luonteesta ja olemuksesta, kiivaan keskustelun nenäkarvoista, spekulointia suurten jumalien nenistä ja niiden vaikutuksesta. Nenistä saa irti vaikka mitä!

VVV:stä on tullut suuri guru. Me kunnioitamme, pelkäämme ja palvomme häntä, sillä hän ei kykene häviämään Peliä! Voitteko kuvitella millaiset voimat tähän tarvitaan? Millainen luonteenlujuus tähän tarvitaan? Millainen henkinen voima? Vain VVV kykenee tähän. Koska hän on guru. Ja Vanha Viisas Velho. Ja koska hänellä on kynnet. (Saatte vielä nähdä kuvan suuren gurumme käsistä.)

Saimme juuri tiedon salaisten korviemme ja silmiemme kautta. Maailmanlaajuinen verkostomme välitti meille juuri informaatiota Commander Pink:in alueen tapahtumista. Commander Pink:in hallitsemassa pleississä, L-27:ssa on havaittu epämääräisiä olentoja. Niiden nimeksi salainen silmämme ja korvamme ilmoitti Blumsterin. Nämä Blumsterit ovat kukkaishirviöitä. Niiden voimista ei vielä ole tarkempaa tietoa, mutta tutkimme asiaa. On hyvin epätodennäköistä, että ne muodostuisivat minkäänlaiseksi uhkaksi Pahan valtakunnalle, sillä tämä on hyvin kuuma, kivinen ja pimeä paikka. Tämä paikka on paha!

Saimme myös tietoa mystisestä Kultapiiristä. Tämän maagisen piirin löytyminen mullistaa maailmankuvamme. Jotta kaikki paha ei katoaisi maailmasta ja jotta blumsterit eivät valtaisi tuntemaamme universumia, meidän pyhä tarkoituksemme, kutsumuksemme, kaiken ylittävä tehtävämme on saada tämä Kultapiiri käsiimme ja valjastaa se omiin evileihin tarkoituksiimme. Koska maailman pitää pelastua. 

When Devil is too busy 

And Death's a bit too much 

They call on me by name you see,   

For my special touch.   

To the Gentlemen I'm Miss Fortune  

To the Ladies I'm Sir Prize  

But call me by any name

Any way it's all the same...

...Lord Evil

Lakeja, Suuri systeemi ja Vainotursotin

Tänään kerromme hieman Pahan valtakunnan laeista, jotka Lordi Paha on meille kaikessa viisaudessaan säätänyt.

• Vain... in vain. Tämä on jotain, mitä itse suuri Lordi Pahakaan ei kyennyt minulle kertomaan.
• Kääpiöiden pito kielletty.
• Vain Lordi Pahan nimittämät henkilöt voivat olla valtiollisissa viroissa. 
• Muut diktaattorit kiellettyjä. Verboten!
• Ei lällybiisejä! Pahan valtakunnassa kuunnellaan vain heviä/musaa. 
• Kaikki muut uskonnot kiellettyjä, paitsi kumiankka, koska ankka on ikuinen.
• Vain pienet, pervot ja likaiset saavat liittyä pyhään yhteisöömme. 
• Uteliaat alamaiset kiellettyjä (esim. minä. Ihmettelen tosin, kuinka Lordini kehtaa bannata oman Kätyrinsä näin. Sniff.)

Tällaista siis oletamme ja vaadimme alamaistemme noudattavan. 

Lempeän myötätuntoinen Lordi Paha toivottaa Suuren systeemin tervetulleeksi Pahan valtakuntaan.
Suuri systeemi on Tuomionvuoren psykologian opettaja, joka kaikessa eviliydessään luotsaa meitä kohti suurempaa todellisuutta. Todellisuutta, jossa ymmärrämme kuinka me itse toimimme.

Kohta alkaa olla aika lopettaa tämä merkintä. Jopa meidän Tuomionvuorella idlaavien möllien on joskus levättävä. Olemmehan sentään uurastaneet evileiden suunnitelmiemme parissa koko päivän ja siinä samalla saaneet aikaan tuhoa, terroria, epäjärjestystä ja kaaosta.
Mutta te, rakkaat alamaisemme, te ette ole tehneet vielä juuri mitään! Siksipä annan teille pienen aivopähkinän purtavaksi.
Koska, kuten tiedätte, olemme kaikki havaintokehän vankeja. Kertokaa siis minulle ja Lordi Pahalle, mikä ihme on vainotursotin?
Tahdomme, että te, hyvät alamaisemme,  käytätte harmaita aivosolujanne ja vastaatte kysymykseen mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, joiden perusteella voimme määritellä älykkyytenne ja kertoa sen perusteella teistä kaiken. Jopa hiustenne värin ja aamiaisenne koostumuksen.
Sen jälkeen, joskus tulevaisuudessa, voimme kertoa teille mikä se on. Nyt, onnea pohdintoihin ja heipparallaa.

KIINNOSTUKAA!

Kiinnostukaa tästä blogista (ja vaikka olisittekin jo kiinnostuneet, niin kiinnostukaa enemmän), kiinnostukaa Stalking Darkness:ista (sillä se on pyhä), kiinnostukaa elämästäni, kiinnostukaa Jonesista, kiinnostukaa Professori Mukkalamukkalasta (Pahan valtakunnan evil professori ja hullu tiedemies), kiinnostukaa kaikesta ja kaikista! Tämä on käsky!

Kiinnostukaa siitä, että Commander Pink:in salaisuus on paljastunut. Hän on pieni Jedi. Suuren Jedin oppilas ja seuraaja. Kiinnostukaa myös minun ja Lordi Pahan tulevasta matkasta Palermoon, jossa me valloitamme Etnan ja valjastamme magman omaan eviliin käyttöömme. Surffaamme magmavirrassa 3000km/h nopeudella, timanttibokseihin ahtautuneina. Magma on uusi öljy. Magma on punaista kultaa. Tulemme vielä sotimaan ja gärsimään sen tähden. Miljoonat kuolevat. Olkaa siis viisaita ja sijoittakaa magmaan, sillä vain siten tulette selviämään tulevaisuuden haasteista. Muuttakaa Pahan valtakuntaan ja ruvetkaa alamaisiksemme, sillä meillä on magmaa!

Glehom glim.....(pses)

Mitä syntyy, kun yhdistää Lordi Pahan ja Kätyrin? Vastaus: glehom glim, eli tehotiimi.

Nyt alamaisemme, on pienen sadun aika.
Olipa kerran... kaukana täältä, paikassa nimeltään Szhzrz, oli mies nimeltään Jones. Jones oli kiva pikku mies, jolle rakennettiin pyramidi haudaksi. Kuitenkin, sattui niin ikävästi, ettei Jones halunnut kuolla. Siispä hän antoi pyramidille oman nimensä ja pakeni meidän maailmaamme. Täällä, aivan meidän keskuudessamme, Jones otti uudeksi nimekseen Pentti. Pentti mietti kiivaasti, mitä tekisi tässä uudessa oudossa paikassa. Lopulta, kiihkeän aivotyön tuloksena hän päätti ruveta maantiedon ja biologian opettajaksi. Tänäkin päivänä Pentti opettaa näitä aineita ja hänen oppilaskaartiinsa kuuluvat mm. Lordi Paha, Kätyri, VVV ja Commander Pink.

Jonesiin liittyy vielä eräs pikku tarina. Eräänä tuiki tavallisena päivänä tuntematon mies nimeltään herra X näki yhtäkkiä edessään pyramidin, jonka päällä blingasi valtaisa jalokivi. Itsekseen herra X ajatteli: "Jones!!"
Saatatte kuvitella, että herra X oli päästään vialla nähdessään tällaisia hallusinaatioita. Mutta uskokaa! Uskokaa, kun sanon, että herra X oli (ja saattaa olla vieläkin) yhtä järkevä ja normaali ihminen kuin minäkin. Siispä hän perusteli pyramidin olemassaolon sanomalla itselleen: "Se on olemassa!"

Mikäli tarina kiinnosti pikku aivonystyröitänne, käykää katsomassa M. Luoteenbiitsin uusi koskettava draama: Pyramidi nimeltään Jones.

Päivän tarinat on nyt tarinoitu. Nyt seuraa nimittäin jälleen kerran tietopläjäys.
Szhzrzn on virallisesti Pahan valtakunnan painajaissana. Jokaisen uskollisen alamaisen on lausuttava se ääneen aamuin illoin, kunnioittavalla äänensävyllä ja kasvoilllaan ilme jollaisen voi bongata Lordi Pahan kasvoilta hänen pidellessään lyijykynää. (tämä ilme on valaistunut, seesteinen ja rauhallinen, mutta silmissä on ehkä pikkiriikkinen aavistus hullluutta)

Koskapa nyt sanoista aloimme puhumaan, niin kerronpa teille mitä sanoin tänään täydellisellä englannilla, täydelliseen aikaan.
Attention! My hair is happy! (or hungry)
I'm pestering Nigeriä!
I once wasa. 
Ja ongelmia tuotti myös Attention dueliststststststststst.

Jos ja kun kaikkia kiinnostaa, kerron vielä tämän: Tie toiseen maailmaan on löytynyt. Sinne mennään Tuomiovuoren WC:stä. Portaalina toimii vessanpönttö ja se toimii vain, kun vielä on kymmenen aikaa.

Minun PITI kertoa teille vielä yhtä sun toista... mm. Commander Pink:in synkkä salaisuus.. mutta minä unohdin. Mutta ainakin voin kertoa, että hän on posessed by hellokittylaastari.

Salaliitto ja muuta shaibaa

Kyllä. Minua vastaan on tehty salaliitto. Minua, Kätyriä, Suomen tulevaa diktaattoria, suloista pikku Anenallea... ne pirut juonivat minua vastaan! Aivan varmasti.
Nimittäin... tänään oli ensimmäinen ätäkki minua vastaan. Paperit. Paperi on tuo suuri viholliseni. Minun arkkiviholliseni. Paper is my nemesis! Se hyökkäsi varoittamatta. Kävi päälle kuin yleinen syyttäjä. Se aiheutti minun kauniiseen sormiparkaani paperiviillon! KIROTTU PAPERI, TAPAN SINUT VIELÄ! KUOLE! KUOLE TYHMÄ PAPERI! KUOLEEEE....!

Rakkaat alamaiset. Oli minulla muutakin asiaa. Lordi Paha kun orjuuttaa minua säälimättä ja olen niin pieni ja viaton ja kaikkea etten voi vastustaa häntä ja... *Sisäinen ääni: niin varmaan, turpa kiinni nyt luuseri ja kirjoita asiasi prkl!!* Kuten tiedätte, jokaisella on kaapissaan luuranko tai pari. Nyt on aika paljastaa meidän luurankomme. Tai oikeastaan minun, VVV:n ja Lordi Pahan.

• Kätyrin suurin salaisuus on, että hän on oikeasti... Spiritti! Tiedän, eikö olekkin uskomatonta. 
• Lordi Pahan salaisuus on täällä jo kerrottu, joten ei liene kenellekkään yllätys että hän on henkeen ja vereen vannoutunut yaoifangirl. 
• VVV:lläkin on oma synkkä salaisuutensa. Kulissien takana hän on oikeasti elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja M. Luoteenbiitsi. Hänen suuria mestariteoksiaan ovat mm. Keinukauna - Hän tahtoi vain keinua, ja Tanssii soihtujen kanssa. Näitä suuria moderneja klassikoita voipi katsella Tuomiovuoren synkässä elokuvateatterissa. Hintana jokin pussi (sormipussi, facepussi etc.). 

Commander Pinkin suuri ja pimeä salaisuus paljastuu, kunhan saamme sen selville.

Nyt, näkemiin uskolliset seuraajamme. Menen juonimaan ilkeistä ilkeimpiä juonia Commander Pinkin päänmenoksi ja lukemaan Stalking Darkness'sia. Se teos on minun elämäni ja nautin siitä täysin siemauksin! Kyahahaha *khiiii* mwhahahahahah....

Evil council

Uskolliset seuraajamme, on aika kertoa teille, mitä viimeöisessä Lordi Pahan evil councilissa tapahtui, kun kokoonnuimme (minä, Lordi Paha, VVV ja Commander Pink) Commander Pinkin pääkalloluolaan.
Meillä oli käsiteltävänä monen moista aihetta, joita pureskelimme yön pitkinä tunteina. Katsottuamme Dorian Grayn, päätimme toivottaa Oscar Wilden tervetulleeksi valtakuntaamme. Se on vähintä mitä saatoimme tehdä sen jälkeen, kun suuri Dorian Gray-juomapeli tupsahti keskuuteemme. Ota huikka joka kerta, kun Dorianilla on uusi nainen. Joka kerta, kun joku polttaa tupakkaa, jne.

Valitettavasti keskuudessamme oli tuolloin myös arvostettu (tai vähemmän arvostettu) ystäväisemme Commander Pink, joka anti-Oscar Wilde fanina päätti pistää pystyyn mielenosoituksen. Banderollit nousivat ilmaan kantaen Oscar Wilden kuvaa, jonka päältä oli vedetty punainen rasti. Minä ja Lordi Paha vastasimme tähän tietenkin banderolleilla, jotka ylistivät tätä suurta kirjailijaa. Olimme hyvin tasaväkisiä. Mutta juuri, kun tilanne alkoi kääntyä voitoksemme, VVV valitsi puolensa. Vanha Viisas Velho nosti ylös oman banderollinsa, joka kuulutti: YSKÄ! (Isolla punaisella rastilla ylivedettynä.) Tämä ratkaisi tilanteen ja päädyimme tasapeliin.

VVV oli kuitenkin suuressa viisaudessaan kehittänyt salaisen kaavan, jonka vain hän yksin kykeni muodostamaan. + Oscar Wilde - yskä = Kätyrin kiihtyvyysnopeus. (Ja jokainenhan enennestään tietää kaavan: sesti X sesti X sesti X 1000 X neliöjuuri 49 = Kätyrin nopeus.)

No, siirtykäämme seuraavaan aiheeseen. Kohtasimme hienoista vastarintaa, kun tappajarobotti Roberta ilmaantui paikalle. Tämä sisäköksi naamioitunut raakalainen ei vuotanut verta, vaikka me kaikki pistimme parhaamme tämän kuokkijan kukistamiseksi. Olimme hätää kärsimässä. Se oli hirveää! Kunnes VVV pelasti meidät. Hänen oli tarkoitus loitsia ympärillemme suojakilpi, mutta loitsu feilasi ja VVV muuttikin itsensä vihreäksi karkiksi ja päätyi suojelemaan Commander Pink:iä hurjilta pyromaaneilta. Tämä säikäytti Robetan niin pahasti, että hänen virtapiirinsä menivät solmuun ja saatoimme viimein hankkiutua hänestä eroon.

Tärkeä kokouksemme ei päättynyt vielä tähän! Nyt seuraa tärkeitä ilmoituksia koskien Pahan valtakuntaa ja sen lakeja. Lordi Paha on määritellyt yhdessä VVV:n kanssa kultin, johon jokaisen uskollisen alamaisen tulee liittyä mitä pikimmin. Pahan Valtakunnan uskonto on Kumiankka ketsupilla voideltuna. Koska ankka on ikuinen!
Toinen ilmoitus koskee kansallishuviamme. Pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että sutjakkaasti pujotetut pussilakanat ovat tästä lähin yhteinen huvimme lähde. Kaikki siis petivaatteita vaihtamaan, mars!

Ja vielä viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä... we found some evidence! Mutta tästä asiasta emme paljasta enempää. Ainakaan vielä.

Nyt, on aika jättää taas hyvästit hetkeksi. On vielä paljon tehtävää, kun Kätyriä orjuutetaan ympäriinsä.
Ja muistakaa alamaisemme... liittykää alamaisiksemme (lukijakuntaan) HETI! Sillä te tarvitsette meitä ja tiedätte sen.

HUOM! OBS! ATTENTION! Jne. Katsokaa kuva minusta (suuresta ja rakastetusta Kätyristä) ja Lordi Pahasta. Se on tuossa sivussa.

Tervetuloa Tuomiovuorelle, alamaiseni!!!

On tullut aika. Aika kohdata, aika kerätä joukkoja, aika suunnitella evilejä suunnitelmia... Ai, älkää muuten välittäkö käyttämästäni väristä. Pinkki on oikein EVIL väri. Väitti kukaan mitä tahansa muuta.

Siis. Elämme oikein hyviä aikoja, varsinkin meille diktaattoreille. Pienten ihmisten aivot harhailevat jossain muualla, heitä on helppo manipuloida... Lukekaa siis blogiani, alamaiseni!!!

Uskon että Kätyrini lienee hehkuttanut teille jo Lynn Flewellingin eeppistä Nightrunner -sarjaa. Minulla ei ole siihen muuta lisättävää. Paitsi että täten julistan tuon kirjasarjan, etenkin sarjan toisen osan Stalking Darknessin olevan tästedes minun Pieni Punainen Kirjani, minun Mein Kampfini. Kaikkien alamisteni on luettava kyseistä teosta aina, joka paikassa ja NAUTTIEN!!! Siispä, kansalaiset, tarttukaa Stalking Darknessiin, heti! Tai muuten...

Olemme siirtyneet hyvän kollegani, Commander Pinkin (jonka tosin olen suunnitellut syrjäyttäväni lähiaikoina) hyvin salaiseen pääkallonmuotoiseen luolaan. Juonittelemaan. Kukaan ei ikinä voisi kuvitella niin ovelasti naamioidun paikan olevan diktaattorin piilottelupaikka, eihän? VVV (= Vanha Viisas Velho), Commander Pink ja Kätyri juonittelevat tuvassa. Kuinka tulee käymään? Syntyykö täysi kaaos, saammeko kenties aikaan suunnitelman maailmanlopuntuhodestructionaseen varalle...? Aika näyttää. Nyt painun tästä kuuntelemaan eviliä musiikkia ja katsomaan evilejä videoita (HAIL NOSTALGIA CRITIC!!!).

Pahan valtakunta

Tervetuloa pahan valtakuntaan, te olennot siellä ruudun toisella puolella. Tämän blogin ei ollut koskaan tarkoitus syntyä, mutta epäpyhien riittien tuloksena se silti ilmaantui teidän luettavaksenne. Tahtonette tietää, että tänne kirjoittavat sekä minä, että Lordi Paha (heti kun hän vain siihen kykenee).Luvassa on hulluutta ja mielipuolisuutta, joten nauttikaa hyvät lukijat. Ja varokaa!

Tänään oli hyvin, hyvin synkkä päivä. Suuri Jedi johti minut ja Lordi Pahan Tuomiovuoren juurelle taistelemaan suurta ympäristökatastrofia vastaan. Örkkien jätteitä oli kaikkialla! Kohtasimme jos jonkinmoista jätettä alkaen avaamattomista kolmiovoileipäpaketeista joiden päivämäärä oli mennyt umpeen kuukausi sitten, puhumattakaan Mc Donaldsin paperiroskasta (olkoon se ikuisesti kirottu!).

Lopulta saimme (alamaistemme avustuksella) lähes kaiken ryönän kerättyä suuriin säkkeihin, jotka suuri Jedi sitten vei hävitykseen. Tämä päivä muistettakoon suuren puhdistuksen päivänä.

Nyt, hyvät lukijat, seuraa elintärkeä tietopläjäys.... Lordi Paha on yaoifanityttö!!! Ja minä olen hänen Kätyrinsä (tai niin hän haluaa muille uskotella, mutta älkää olko asiasta niin varmoja).