lauantai 27. marraskuuta 2010

LordiPahaHarhauttaaAlamaisiaan.com

Nyt te hölmöt siellä ruudun toisella puolella tosiaankin luulette minun aikovan kirjoittaa jotain järkevää. Hah! Turha luulo! Aika klikata tämä sivu äkkiä piiloon, sillä tämän merkinnän aion omistaa yöllisten sekavien tunteiden purkamiselle ja sekoilulle.

Aapinaaa..... Oho suolainenkäärme. Mulkoilee uhkaavasti.

Joo tuo uudistus totta tosiaan jakoi minut kahtia. Sekä kuvainnollisesti että kirjaimellisesti. Tuo toinen puoliskoni nyt sitten pyristelee tuolla marmorilattialla epätoivoisesti eteenpäin, se nimittäin haluaa jääkaapille jossa persikkajugugege lymyää ja muhii. On tämä yhdellä kädellä kirjoittaminen hieman vaikeaa. Toisen puoliskon mielipide uudistukseen: "Blyääh! Mitä tuo on? Muistan joskus nähneeni tuollaisen Venäjä-slummialueella! Entä tuo sitten?! YÖK. Kuka tämän meni tekemään? Ai Kätyri? Hei, Toinen Puolisko, missä se inkvisitio yleensä viettää vapaapäivänsä?"
Minun reaktioni: "....hrohaphaphuffaööööä." Valitettavasti tuo toinen puolisko sai isomman osan äänenmuodostuselimistöstä.

Ei tämä varmaan kauaa kestä. Suuret Muinaiset ovat kehittelemässä edes jotain, mistä me kaksi puoliskoa voisimme olla samaa mieltä.

BOW DOWN BEFORE THE ONE YOU SERVE! YOU'RE GOING TO GET WHAT YOU DESERVE!! MIKÄ MEININKI! Tääl o bileet!

Mitä hittoa! RäpApina meni uhoamaan Suurille Muinaisille! Tästä ei hyvää seuraa!

Se kuka ikinä antoikaan Lordi Pahan pelata pasianssia 100 kertaa putkeen saa kärsiä!!

Tarinan aika.

Olipa kerran pieni Pekko. Hänen isänsä rovasti Roima oli hyvin julma. Hän ei antanut pojalleen karkkia. Niinpä eräänä yönä Pekko päätti kostaa. Hän penkoi kaikki julman isänsä karkkivarannot esiin ja... hehheheheh. Teki niistä Mona Lisan saakeli!!

Toinenkin.

Olipa kerran... vihreä parta. Yksin jossain. Maan alla. Luona suppiloiden. Viihtyi. Söi. Popitti. Kunnes Suuret Muinaiset kyllästyivät käsittämättömään 24/7 popitukseen ja pistivät tämän vihreän jutun asumaan Lordi Pahan tyynylle, missä hän saattoi sienien seassa kuunnella vieläkin pahempaa popitusta. Tämän jälkeen hän ei enää koskaan voinut popittaa. Mikä on tämän tarinan opetus? Älä koskaan leikkaa ja värjää partaasi sen kummemmin harkitsematta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti