Sinulle Commander. Sinä PYYSIT tätä.

Haluatte raiskata aivonne? Kunnon mindrape? Haluatte tuhota sen hermosoluista koostuvan massan, joka kuvittelee olevansa turvassa kallon sisällä? Ihan oikeastiko haluatte? No siitä vaan. En minä estä.

Lukekaa, olkaa hyvät.

Oli homoeroottinen päivä Pahan valtakunnassa. Muistan sen virtuaalisesti. Se oli valtakunnallinen.
Kaikki alkoi aamusta, jolloin perinteinen James Jones tuli tarjoamaan kaksimielistä apuaan. Hän oli valmis paljastamaan holtittoman A. von Draculan olinpaikan. Totta kai en kyennyt vielä kuvittelemaan, mitä mahdollisesti joutuisin kestämään tiedon takia.

"Kätyriih", James Jones tervehti, kun hänet oli ohjattu luonnollisesti kammiooni.
"Minulla on sinulle kiellettyä kerrottavaa. Jos siis vain hyväksyt sallitut ehtoni."
"Ja mitähän ne ovat?" kysyin häiritsevästi.
"Noh, ensinäkin vaadin ettei minun viimeistä ruumistani vahingoiteta", James Jones sanoi ja katsoi minuun yhteistyöhaluttoman päihtyneesti. "Toisekseen, ennen kuin kerron mitään, vaadin että me teemme vähän läheisempää tuttavuutta. En anna tietojani kenelle tahansa kaltaisellesi juopuneelle tuntemattomalle, tajuuks sä?"

"Siinäkö kaikki?" kysyin riittävästi.
"Siinähän se, Kätyriseni."
"Suostun siis", murahdin (ja näin jälkikäteen voin sanoa, että tässä kohtaa tein elämäni virheistä karmeimman).

"Sepä häiriintynyttä! Treffit alkakoot!"
"Treffit?!? EIH!" rääkäisin piimäisesti.
"Kyllä, tietenkin. Tahdot kai kiihkeästi tietosi, Kätyriseni?"

Nyt seuraa vain pikainen selonteko kaikesta kokemastani. Voitte uskoa etten tahdo käydä näitä kokemuksia läpi yhtään enempää kuin tekään tahdotte lukea niistä, mutta tässä tämä tulee.

Aluksi menimme umpirakastuneiden imelään pelihalliin, jossa käpäliini tungettiin viisikielinen soitin. Se oli romanttinen. Pitsireunuksinen seuralaiseni huomasi kyllä säihkyvän katseeni siinä pelatessamme ja pian lähdimme pois.
Sitten seurasi muka-romanttinen ravintolareissu, mutta arvanette ettei siellä tarjottu vaaleanpunaista oxgrytaa (eikä plösöhaltioita tai muutakaan syötäväksi kelpaavaa).

"Kätyri hyvä, kerro sinä mitä tekisimme seuraavaksi", James Jones ehdotti silmät taivaallisesti kiiluen.
"No keskustelkaamme vaikka A. von Draculasta", vastasin suklaanruskeasti. Tahdoin kipeästi tiedot ja sitten mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin rikkihöyryjen keskelle.

"Ei vielä, pikku risuparta", James Jones supisi korvaani epäluuloisesti. Suorastaan kostonjanoisesti. Aloin menettää hermoni. Olisiko jo aika muuttua seksuaalisesti kiihottuneeksi Turbomäniksi ja puristaa tieto ulos tuosta juipista?
"Tahdon viedä sinut erääseen lihaisaan paikkaan ennen tietojen jakoa", James Jones ilmoitti närkästyneesti.

Siispä menimme "yhteen sekopäiseen paikkaan", joka paljastui rasistiseksi teinidiskoksi.
"Tanssi kanssani, oi rasvattu Kätyri. Sitten kerron ma tietoni."
Pyörittelin kristuskasvoisia silmiäni. Vihasin hihhuliuskovaisten teinibailuja. Kuitenkin ahtauduin sisään pieneen kuppikokonsa määrittelemään tilaan, kera kovaksikeitetyn seuralaiseni. Kaikki katsoivat meitä machosti, kun bailasimme yhteiskunnallisesti. Viimein James Jones pyysi minut baaritiskille ja tilasi vaikutusvaltaisen juoman.

"No nyt on korkea aika kertoa tietosi", tokaisin empatiakyvyttömästi ja siemaisin kauhua herättävää trinksuani.

"Nii~n. Todennäköisesti A. von Draculan piilopaikka on nyt miehekkäästi tyhjä. Hänhän on kerennyt siirtyä tässä treffiemme aikana, tajuuks sä. Kuitenkin, kerron mielelläni sinulle hänen uuden olinpaikkansa, mikäli lähdet kanssani uusille treffeille heti seuraavana kansainvälisenä viikonloppuna ja..."
"SINÄ!" karjaisin verisellä äänelläni (ja juomani purskahti sieraimistani), jota käytin vain suunnitellessani käytöstäohjaavaa murhaa.

"Aijai... byebye Kätyri rakas. Jäin nyt varmaankin ilman kunnon karhunhalia muttah..."
"Minä sinulle evoluutionääriset halit näytän", kiljuin raivoissani ja muutuin tuhdiksi Turbomäniksi.
Silloin superuroksinen James Jones oli jo kadonnut.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Niin. Siinä siis selitys, miksei A. von Draculaa ole näinäkään päivinä tavoitettu. Nyt, muistojeni riivaamana taidan mennä oksentamaan äskeisen ateriani ja etsimään jostain ehjän James Jones nuken, jolta repiä raajat yksi kerrallaan ja jonka voin sitten hitaasti upottaa Tuomiovuoren laavaisiin syvyyksiin.

Ainiin. Btw. Meillä on täällä eräs vastavihitty hääpari. Olen niin iloinen että edes JOKU onnistui parinvalinnassaan ja valitsi häämatkakohteekseen Pahan valtakunnan.