Oi mikä painajainen oli tuo.
Nähkää Baya-peruna kaikessa loistokkuudessaan! |
Tässä ollos minä nyt, jonkin aikaa laiskuudessani rypenyt. Suuri Muu-Muu minulle ilmestyi, kun Baya-yaya eteeni ilmeentyi. Lordi Paha mulle outouksia syytää, mitä siis voi enää pieni Kätyri pyytää. On viimeaikoina Baya-peruna mulle kummitellut, kaikkialta kurkahdellut, siispä siitä ma stalkkeri tarinan teen, jot saisin teidät alamaiset ymmälleen. On tarina tuo kammoisa, kummalinen ja ihmeellinenkin kenties, lukematta tiedä et sie enkä mie. Siis vartokaa hetki, niin kirjoitus tuo parka, valon saa ja ensihenkäyksensä myös.
Huomenissa on hyökkäyksen aika jälleen, kun aamun sarastaessa Lordi Pahan kera teemme suuren retken kohti päätöselintä, joka diskopallon alla bailabailaa musiikin inhan soidessa, värivalojen kiilunnassa. Siellä oppia me otamme ja sitten kenties kaiken murskaamme. Kun urakka tuo tehty on, ruoasta saamme nautinnon. Sen jälkeen itseämme sivistämme, kun museon asevalikoimaa tarkastamme. Viimeisennä käy tiemme Keltaiseen, joka meille suo aarteitaan, kuuloaistiamme kaunistamaan. Sieltä ehkä hienouksia löydämme, tai sitten karvaasti petymme, sitä tiedä lie emme viel.
Nyt kun mietitte, miks on Kätyri näin kaunokieliseks käynyt, on syy vielä teilt piilossa viidakon; kätköissä sen raunion. Kenties se siellä ikuisesti pysyy, kosk en tiedä kuin kauan tää kielen kirjoitetun vaiva mussa kypsyy. Mut teille kerron viel, alamaiset hyvät, kun kieleen Ruotsin kajoatte, siin siveytenne menetätte. Tekee ruotsi teist sairaita niin, se aivot mädättää ja pervoutta levittää. Kun imurista puhutaan, niin ilman muuta sanokaa dammsug inte, koska on pelkkä imeminen pahasta.
Nyt hyvästit mä teille sanon, mut vartokaa kertaa seuraavaa ja uskollisna pysykää, niin pian uusi postaus tänne jälleen pyrähtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti