Pää irti jumalauta!!

Tämä bastardi blogiksi ylitti itsensä männä viikolla. Se oli niin PAHA, ettei suostunut ottamaan vastaan enää yhtään tätä shaibaa, jota tänne suollan kuin takapihamme masuunit pullonkorkinavaajia. (Niitä joita Legolas mainostaa)

Ja mitä tapahtuukaan kun ainokainen yhteytemme teihin alamaisiin katoaa? Minä kadotan käteni ja joudun mussuttamaan antimateriaa ja kulkemaan avaruudellisilla käytävillämme aivan ypöyksin. Voi tätä surun ja murheen päivää. Mutta NYT, olen taas TÄÄÄÄÄÄÄÄLLLLÄÄÄÄÄÄ!

Nyt kuitenkin, vaikka palasin taas elämäänne riemastuttamaan, minun on ilmoitettava, että riemastutan sitä yhä vain harvemmin ja harvemmin. Itseasiassa niin harvoin, että alan jo epäillä uskollisuuttanne. Edes Commander Pink ei ole osoittanut vastarinnan merkkejä viime aikoina. Tämä on jo huolestuttavaa. Onko armas holhokkimme tottunut julmaan ilmapiiriimme, jossa Osca Wildet vaeltavat vapaina?

Noh, aivonystyröitänne virkistääkseni ajattelin tehdä pienen uhkauksen. MINÄ julkistan erään muinaisista seikkailuistamme, jossa edesmennyt Lordi Paha, minä (eli Kätyri *ahemm*), VVV, Commander Pink (joka on, yllättävää kyllä, kaiken pahan alku ja juuri tällä kertaa) ja eräs... eräs hahmo X, johon saatte sitten joskus tehdä lähempää tuttavuutta, seikkailemme maailman merillä ja terrorisoimme kaikkia piraatinpuolikkaita joita maailma päällään kantaa. Sitä odotellessanne, käykää täällä. JA PALJON. Koska minä LUPAAN, että ensimmäinen luku ilmestyy kun sitä vähiten odotatte!

Ahem.. saatte kyllä sen traagisen rakkaustarinankin, heti kun vain kykenen kirjoittamaan ilman että muutun haravaksi tai oksennan kaikken syömäni oxgrytan sisuksistani. Luulen että kirjailija tarvitsee astetta kevyemmän ruokavalion. Ehkä minun on siirryttävä tonttuihin, kun sitä kerta jo suositeltiin tuossa taannoin.
VVV, minä tulen! (Odottakaapa vain, plösöhaltiat. Mwhahaha)